Työterveysasiakkaat ovat valmiimpia käyttämään digitaalisia alustoja palvelujen tavoittamiseksi kuin muu terveydenhuollon asiakaskunta. Nykypäivän työelämä edellyttää miltei alalla kuin alalla kehittyneitä tietoteknisiä valmiuksia, ja niukka aikaresurssi luo omat haasteensa. Digitaaliset palvelut mullistavatkin nopeassa tahdissa perinteistä työterveyshuoltoa.
Avustettujen videovastaanottojen kautta voidaan parantaa pienten ja maantieteellisesti etäisten työpaikkojen vastaanottotoimintaa. Videovastaanotolla työterveyslääkäri on videoyhteydessä työterveyshoitajaan ja asiakkaaseen Terveystalon etävastaanottopisteeseen. Hoitaja voi avustaa lääkärin etätutkimusta, esimerkiksi keuhkojen tai korvien tutkimusta. Näin voidaan minimoida matkakustannuksia, matkustamiseen liittyviä ilmastopäästöjä sekä ennen kaikkea matkustamiseen kuluvaa aikaa.
Avustettujen videovastaanottojen kautta voidaan parantaa pienten ja maantieteellisesti etäisten työpaikkojen vastaanottotoimintaa.
Tavoitteenamme on, että vastaanottomuotojen monikanavaisuus mahdollistaa työntekijälle työterveyspalvelut ajasta ja paikasta riippumatta. Videovastaanotot, chatit ja muut etäpalvelut tuovat lisän palveluvalikoimaan ja tukevat työterveyshuollon saavutettavuutta. On kuitenkin tärkeää, että fyysinen vastaanotto on asiakkaalle aina mahdollinen. Etäpalveluiden tarkoitus on täydentää palveluvalikoimaa, ei korvata fyysistä vastaanottoa.
Digitalisaatio mahdollistaa paremman ymmärryksen työpaikan terveysriskeistä
Työpaikan turvallisuus ja terveyttä tukevat työolot ovat työn perusta. Terveystalon digitaalisilla palveluilla voidaan standardisoida työpaikkaselvitys, jolloin mahdolliset terveysriskit ovat helpommin havaittavissa. Selvitysalusta antaa automaattisia toimenpide-ehdotuksia, jotka voidaan työpaikkakäynnin yhteydessä päättää toteutettavaksi. Toimenpiteiden kiireellisyys määritetään havaittujen kuormitustekijöiden terveys- ja työkykymerkityksen perusteella. Digitaalinen alusta mahdollistaa myös kohdistetun toimenpiteiden seurannan.
Lähitulevaisuudessa työpaikkaselvityksien tekemisissä voidaan todennäköisesti hyödyntää myös VR-teknologiaa. Tässä mallissa työterveyden ammattihenkilön ei itse tarvitse olla fyysisesti läsnä työpaikalla, vaan riskiarvio voidaan tehdä etänä virtuaalilasien kautta. Tämä soveltuu esimerkiksi työpaikan vaikeasti saavutettavien tilojen (korkeat paikat, ahtaat käytävät) terveysriskien analysointiin.
Omahoidon uudet mahdollisuudet
Vastuu omasta terveydestä on aina ennen kaikkea ihmisellä itsellään, mutta olennaista on kaikkien siihen vaikuttavien toimijoiden yhteistyö sekä yksilön tukeminen. Työterveyshuollon onnistumisen avain on työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteispelin toimiminen. Digitalisaatio mahdollistaa paitsi sujuvamman vastaanottotoiminnan, myös uusia mahdollisuuksia omahoitoon sekä yhteydenpitoon työpaikan, työterveyden ja työntekijän välillä. Olennaista on pitkäjänteisyys. Toimiva työterveyshuolto ei saa olla pistemäisiä kohtaamisia lääkärin vastaanottohuoneessa, vaan jatkuva prosessi, jonka päämääränä on tavoitteellinen terveysriskien välttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen.
Toimiva työterveyshuolto ei saa olla pistemäisiä kohtaamisia lääkärin vastaanottohuoneessa, vaan jatkuva prosessi, jonka päämääränä on tavoitteellinen terveysriskien välttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen.
Terveystalossa jokaiselle työterveyshuollon työntekijäasiakkaalle räätälöidään omasuunnitelma, joka luo vuoropuhelun työntekijän ja työterveyshuollon asiantuntijan kanssa. Omasuunnitelma tehdään aina yhteistyönä, jolloin työntekijän sitoutuminen omahoitoon vahvistuu. Omasuunnitelma kulkee koko ajan mukana työntekijän kännykässä, ja siihen voi sisällyttää työntekijöiden omia mittaustuloksia esimerkiksi verenpainemittarista, vaa’asta, aktiivisuusrannekeista tai unen laatua mittaavista uuden teknologian sovelluksista. Näin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen tulee helpoksi ja tavoitteelliseksi sekä parhaimmillaan hauskaksi.
Genomitieto ja tekoäly –tulevaisuuden työterveyshuoltoa
Työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat yleisimmin monen yksittäisen tekijän yhdistelmä, jolloin työterveysongelmien juurisyitä saattaa olla haastava hahmottaa yksittäisten tapausten perusteella. Tekoälyavusteisesti voidaan käydä läpi kymmeniä mielenterveysongelmille altistavia tekijöitä työympäristössä, elintavoissa sekä fyysisiin sairauksiin liittyen. Mikäli joku edellä mainittujen parametrien yhdistelmä esiintyy normaalia tiheämmin, tekoäly huomaa sen ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.
Tulevaisuuden työterveyshuollon mahdollisuus on genomitiedon hyödyntäminen työterveyspalveluissa asiakkaan niin halutessa. Näin kyetään luomaan jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen hoito-ohjelma niin elintapojen kuin mahdollisen lääkehoidon suhteen. Yhdelle meistä altistuminen esimerkiksi joillekin kemikaaleille saattaa olla hengenvaarallista, kun taas toisen sietokyky on paljon korkeampi. Tulevaisuuden työterveyshuolto kykenee ottamaan nämä yksilölliset erovaisuudet paremmin huomioon ja luomaan näin terveempää työelämää kaikille.
Kirjoittaja
Lauri Korkeaoja, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja
Terveystalo
