Elintapoihin liittyvät sairaudet ovat yhä yleisempiä terveysongelmiamme. Niitä voitaisiin ehkäistä ennalta, mikäli riskiryhmissä olevat henkilöt voitaisiin tunnistaa ajoissa. Tämä haastaa terveydenhuoltoa uudistamaan toimintatapoja ja ottamaan käyttöön ennakoivia menetelmiä, jotta palveluja voidaan tarjota ja kohdentaa vaikuttavasti. Uusien ratkaisujen käyttöönotto antaa myös kasvumahdollisuuksia alan yrityksille.
Diabetesta sairastaa jo puoli miljoonaa suomalaista. Sen hoitokustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on noin 15 prosenttia. Elintapasairauksien lisäksi myös mielenterveyspalveluihin hakeutuvien nuorten määrä on lisääntynyt viime vuosina. Tämä haastaa terveydenhuoltoa ja edellyttää erilaisten toimintamuotojen käyttöönottoa kuten omahoitoa, etähoitoa, nettiterapiaa sekä yhteistyötä perinteisen terveyenhuollon ulkopuolisten tahojen kanssa, jotta apua hakevat pääsevät viiveettä hoidon piiriin.
Apua terveysteknologiasta
Elintapasairauksien ehkäisykeinoja ovat painonhallinta, liikunta ja terveellinen ruoka. Yritykset ovat löytäneet oman liiketoiminta-alueensa digitalisaatiota ja tekoälyä hyödyntävistä ratkaisuista, jotka tukevat terveydenhuollon ammattilaisia työssään sekä kannustavat ihmisiä elintapamuutoksiin tai terapiamuotoihin. Moni teknologiayritys tähtää myös tunnistamaan ennalta tai varhain sairauksia.
Terveysteknologia onkin yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian vientialoista Suomessa. Toivottavaa olisi, että hyväksi havaittuja ratkaisuja otettaisiin nopeammin käyttöön myös Suomen sosiaalityössä ja terveydenhoidossa. Näin voisimme olla paitsi teknologian vientimaa, myös merkittävä terveysteknologian pilotointi- ja käyttöönottajamaa. Tähän meillä olisi kaikki edellytykset, mikäli palveluntuottajia kannustettaisiin kokeilemaan ja ottamaan vakiintuneeseen käyttöön toimivat ja vaikuttaviksi osoittautuneet ratkaisut. Kuten lääkkeiden, myös terveysteknologiatuotteiden täytyy kuitenkin olla kliinisesti toimivia, jotta ne voidaan ottaa turvallisesti käyttöön.
Ennakoivat riski- ja alttiustestit kehittyvät vauhdilla
Ennakoivat riskitestit ja yksilöllinen lääketiede tekevät tuloaan vauhdilla. Niiden ansiosta voimme ottaa entistä tarkemmin huomioon myös geeniperimän vaikutukset sairastumisalttiuteen. Sitra on rahoittanut hankkeita, joissa on kehitetty menetelmiä (Kardiokompassi, P5-tutkimushanke), joiden avulla kuka tahansa voi tarkastella omaa riskiään sairastua sepelvaltimotautiin. Uuden tutkimustiedon ja kehitettyjen työkalujen avulla voi tutustua omaan henkilökohtaiseen perinnölliseen riskiinsä osana kokonaisriskiä ja pohtia omia elintapojaan. Myös tyypin 2 diabetekseen on kehitetty riskitesti, joka ennustaa sairastumisriskin ilman laboratoriotestejä.
Yksilöllisen lääketieteen nopeaa kehitystä kuvastaa myös verianalyysi, joka mahdollistaa yksilön terveydentilan, sairauden vaiheiden ja niiden alatyyppien tunnistamisen. Verianalyysiteknologian avulla yhdestä verinäytteestä saadaan satoja metabolisia biomarkkereita, kun tähänastisilla testimenetelmillä on pystytty analysoimaan vain muutama kerrallaan.
Tuotettu terveyshyöty laatumittariksi
Ennalta ehkäiseviä menetelmiä on siis runsaasti tulossa ja jo saatavilla. Niitä käyttöönottamalla voimme kohdentaa resursseja niille, jotka hoidoista eniten hyötyvät, ja samalla edistää saatavuutta perusterveydenhoidossa. Esimerkiksi StopDia-tutkimuksessa todettiin, että terveydenhuolto tavoittaa vain pienen osan niistä, jotka hyötyisivät elintapaneuvonnasta.
Terveyshyötyarvio-menetelmässä algoritmi hälyttää, mikäli yksittäisen potilaan kohdalla havaitaan puutteita hoidossa tai terveyttä uhkaavat riskit ovat koholla. Terveysaseman asiakas puolestaan saa henkilökohtaisia suosituksia toimista, jotka eniten hyödyttäisivät häntä hoidon tai ennaltaehkäisyn kannalta. Suosituksena voi olla esimerkiksi Välimeren ruokavalio. Terveyshyötyarvio on Suomessa kehitetty potilastietoja hyödyntävä ja Käypä hoito -suosituksiin perustuva terveyskeskuksille räätälöity työkalu, joka mittaa hoidon laatua, tuotettua terveyshyötyä sekä väestön terveyseroja.
Hyvinvointianalyytikot tulkitsevat meitä ja dataa
Tulevaisuudessa meillä jokaisella on todennäköisesti tekoälyassistentti, joka analysoi käyttäytymistämme ja tulkitsee dataamme sekä antaa elintapasuosituksia ja ohjeita hyvään elämään – mikäli sitä toivomme. Tällaisen toistaiseksi puuttuessa, tarvitsemme vierellemme henkilön, joka opastaa meitä kohti terveellisiä valintoja.
Ensimmäinen hyvinvointianalyytikko on aloittanut Satasairaalassa Sitran rahoituksella. Hyvinvointianalyytikkoa tarvitaan asiakastyöhön analysoimaan kuinka ihmisen elämäntilanteesta voitaisiin muodostaa kokonaiskuva nykyistä paremmin. Tavoitteena on löytää sairaalakäyntien juurisyyt ja puuttua niihin. Hyvinvointivalmennus ja -analytiikka ovat osa-alueita, joihin esimerkiksi sairaanhoitajia tulisi kannustaa kouluttautumaan. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveystyössä ennaltaehkäisyn uudet menetelmät, vuorovaikutustaidot sekä datan tulkinta ovat keskeisiä tekijöitä.
Kirjoittaja
Tuula Tiihonen, johtava asiantuntija
Sitra
