Data lasissa liikenteessä

Autojen valojuovia sillalla
Käynnissä olevan liikenteen murroksen lopputuloksen on oltava sujuva, kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä, jonka palvelut huolehtivat liikkumis- ja kuljetustarpeistamme sujuvasti, turvallisesti ja vähäpäästöisesti. Kuva: Adobe Stock

Liikenteen digitaalisessa murroksessa tiedon jakamisella on keskeinen rooli. Lainsäädännöllä varmistetaan, että olennaiset datat saadaan käyttöön ja että lopputulos on sujuva, kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä.

Liikenne on yhteiskunnan toiminnan moottori. Liikenne on myös elinkeino- ja toimintaympäristö, jossa uusi ja vanha maailma kiehtovalla tavalla kohtaavat ja sulautuvat toisiinsa. Ulkoisilta pääpiirteiltään esimerkiksi henkilöautojen tai linja-autojen liikennöinti on pysynyt samana sata vuotta. Pinnan alla muutos on kuitenkin ollut hurja. Autoihin on tullut lisää tehoja sekä turvallisuutta antureihin ja sensoreihin perustuvan teknologian avulla. Linja-autoliikenteen liikennöinti on ottanut mallia lentoliikenteen dynaamisesta hinnoittelusta ja verkkokaupasta. Autot ja linja-autot on myös kytketty viestintäverkkoihin.

Liikkumisen peruskysymys ei kuitenkaan ole digitalisaation myötä muuttunut: miten saada ihmiset ja tavarat tehokkaasti paikasta toiseen. Kuitenkin vaikka kysymykset pysyvät samoina, vastausten on oltava kiinni ajassa. Kaupungistuminen, teknologinen kehitys ja ilmastonmuutos vaativat ratkaisuiltamme aiempaa enemmän. Liikenteessä tämän uusiutumisen keskiössä on koneluettavassa muodossa oleva tieto eli data.

Yhteiskunta elää digiaikaa vanhoissa rakenteissa

Nopeat viestintäverkot ja älypuhelimet ovat vauhdilla tuoneet digitaaliset palvelut osaksi liikennettä. Reittioppaat, pakettijakelu ja luotsaus tarjoillaan meille nyt padeillä tai puhelimilla. Bussiliput, parkkipaikat ja taksivaraus tehdään mobiilisti samoin kuin arkipäivän muukin asiointi erilaisilla sovelluksilla pankissa, kaupassa tai elokuvissa.

Liikenteen vanhat rakenteet ja järjestelmät ovat kuitenkin hidastaneet ja pirstoneet liikenteen digitalisaatiokehitystä. Yhteentoimivuus ja tiedon kulku eri järjestelmien välillä on ollut takkuista. Siksi yhteiskunta on lainsäädännön keinoin katsonut tarpeelliseksi ohjata kehitystä niin, että tiedon kulusta tulee saumatonta ja sujuvaa. Käynnissä olevan liikenteen murroksen lopputuloksen on oltava sujuva, kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä, jonka palvelut huolehtivat liikkumis- ja kuljetustarpeistamme sujuvasti, turvallisesti ja vähäpäästöisesti. Tämä edellyttää uusien ratkaisujen innovointia ja kilpailtua markkinaa.

Pelisäännöillä vauhtia datan hyödyntämiseen

Yhä enemmän verkottuvassa maailmassa on olennaista, että data liikkuu sujuvasti ja saumattomasti valmistajien, palveluntarjoajien ja liikennöitsijöiden välillä. Näin liikkumisesta saadaan luotua palvelu (MaaS, Mobility as a Service), jossa näkökulma on käyttäjässä eikä yksittäisessä liikennemuodossa.

Liikenteen palveluista annettu laki on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen säädöshanke, joka edistää palvelujen syntyä.

Liikenteen palveluista annettu laki on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen säädöshanke, joka edistää liikennepalvelujen syntyä. Käytännössä laissa on kyse kahdesta kuluttajan kannalta keskeisestä asiasta: ensinnäkin palvelun käyttäjän on saatava tiedot kaikista käytettävissä olevista palveluista ja hinnoista vertailua varten tehdessään matkapäätöstä. Toiseksi palvelun käyttäjän on saatava ostettua lippu tai tehtyä tarvittavat varaukset matkaansa yhdellä kertaa eli käytännössä yhdestä sovelluksesta.

EU:ssa kiinnitetään huomiota nyt myös liikenteen tiedon saatavuuteen ja hyödyntämiseen. Euroopan unionin vastikään päivitettyyn direktiiviin julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (ns. PSI-direktiivi) sisällytettiin julkisen määräysvallan alaiset yhtiöt liikennesektorilla. Suomessa liikennepalvelulain velvoittamina jo yli 6 000 toimijaa on avannut tiedot palveluista, joihin kaikilla EU-alueen toimijoilla on pääsy. Tämä kattaa jo lähes 80 % palvelujen volyymistä. Velvoite lisää jo itsessään näiden kaikkien toimijoiden digitalisaatio-astetta ja osaamista, mutta yhteyspisteiden kautta toimijoiden palvelut avautuvat myös osaksi laajempaa eurooppalaista digitaalista sisämarkkinaa. 

Paljon dataa kerätään myös käyttäjistä. Jotta henkilötietojen kerääminen ja käsittely olisi yhteiskunnallisesti kestävää, tarvitaan liiketoimintamalleja, joissa kunnioitetaan yksilön oikeuksia. MyData-mallin mukaiset ihmiskeskeiset tiedonhallintaratkaisut antavat yksityishenkilölle päätösvallan datastaan tavalla, joka tekee tiedonhallinnasta ja tiedon jakamisesta luotettaville palveluntarjoajille helppoa. Kansainvälinen Brysselistä käsin toimiva MaaS-allianssi on lähtenyt edistämään liikkumispalveluiden datan hyödyntämistä ja henkilötietojen ihmiskeskeistä hallintaa MyData-mallin pohjalta. MaaS-allianssin ja MyData-yhteisön yhteistyö on pitkälti syntynyt Suomen innoittamana ja liikennepalvelulain osoittaman tarpeen pohjalta.

Liikenteen datapolitiikka on yhteiskuntapolitiikkaa

Liikenteen datapolitiikkaa ei tehdä vain liikennepalveluiden takia. Data on tulevaisuudessa koko liikennejärjestelmän sidosaine. Se liittää yhteen liikennepalvelut, autonomiset ajoneuvot, liikenneinfrastruktuurin sekä liikenteen operoinnin ja ohjauksen kaikissa liikennemuodoissa. Tämä puolestaan edistää laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, joita ovat liikenneturvallisuus sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteet.

Data on tulevaisuudessa koko liikennejärjestelmän sidosaine.

Tämä holistinen lähestymistapa näkyy jo kansallisessa lainsäädäntökehityksessämme. EU:n sääntelyyn Suomi pyrkii puheenjohtajakaudellaan ajamaan lisää kattavuutta ja velvoittavuutta. Tavoitteena on saada aikaan EU-laajuista liikennepalvelulain mukaista tietosääntelyä ja selkeyttää kuluttajan suojaa matkaketjuissa.

Kirjoittajat

Maria Rautavirta, yksikön johtaja
Liikenne- ja viestintäministeriö

Tuomas Kaivola, neuvotteleva virkamies
Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisää teeman artikkeleita