Vuonna 2018 laukaistiin Suomen ensimmäinen sekä toinen kaupalliseen käyttöön tarkoitettu satelliitti. Satelliittidatan kaupallinen hyödyntäminen kasvaa ympäri maailmaa – Suomella on nyt mahdollisuus loikata sen kärkimaaksi.
Kuva jokaisesta maapallon neliömetristä, päivitettynä tunnin välein
Jokainen meistä on käyttänyt Googlen karttapalveluja tavalla tai toisella. Automatkalla vähemmän tuttuun kaupunkiin, etsiessä läheistä ravintolaa tai ystävän asuntoa. Hienointa monissa näissä palveluissa on se, että ne ovat käyttäjille ilmaisia, vaikka Alphabet (Google) vaihtaakin vuositasolla kymmeniä miljardeja dollareita ja työllistää lähemmäs 100.000 ihmistä. Näidenkin karttapalvelujen taustalta löytyy monen muun informaatiolähteen lisäksi paljon satelliittidataan pohjautuvaa infrastruktuuria, joka jää käyttäjälle usein näkymättömäksi. Vielä näkymättömämmäksi jää se, että tieto voi olla vuosia vanhaa.
Kun siirrytään operatiiviseen satelliittipohjaisten palveluiden käyttöön, sekä valtiollisella että kaupallisella tasolla, ajantasaisuuden merkitys nousee merkittäväksi edellytykseksi. Laivaliikennettä ei auta tietää mikä vaikeasti kuljettavan merialueen jäätilanne oli viime kuussa, eikä vakuutusyhtiötä auta tiedot tulva-alueesta kolme viikkoa tapahtuman jälkeen. Tiedot tarvitaan nyt, ja varmasti.
ICEYE on suomalainen yhtiö, joka on itsenäisesti kehittänyt tutkakuvantamisen satelliitteja, joilla tavoitellaan mahdollisuutta nähdä jokainen maapallon neliömetri tunnin välein. Vastaavanlaista kyvykkyyttä ei ole koskaan ennen saavutettu, johtuen useista syistä. Jo lähtötilanteena on, että suuri osa maapalloa on jatkuvasti yön pimentämä tai pilvipeitteen alla, estäen optisen satelliittikuvantamisen keinot tyystin. ICEYE:n tutkasatelliitit kuvaavat maata ja merta myös näissä olosuhteissa, mahdollistaen täysin uusia käyttökohteita.
Suomessa osataan ratkaista mahdottomia teknologisia haasteita
ICEYE:n perustajat Rafal Modrzewski sekä Pekka Laurila ovat kertoneet alunalkaen etsineensä mahdollisimman vaikeaa teknologista ongelmaa ratkaistavakseen, jolle löytyy suora kaupallinen tarve. Ensimmäisenä tutkailtavana kohteena oli merijään liikkeiden seuraaminen arktisen merenkäynnin mahdollistamiseksi valtioille ja öljy-yhtiöille. Ensimmäinen kaupallinen testi tehtiin jo 2015 lentokoneitse toteutetulla projektilla Oulun rannikolla.
Suomalaisilla yrityksillä on kokonaan uusi ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille – kaupallinen data avaruudesta.
Jo ensi metreiltä toimintaa ei oltaisi pystytty käynnistämään ilman Suomen valtion eri organisaatioiden sitoutunutta avustusta. Aalto-yliopistosta ponnahtanut projekti kerrytti alkuun Suomen, sittemmin EU:n rahoitusta, joka ajan saatossa kasvoi kansainvälisellä riskirahoituksella. Tähän mennessä ICEYE on kerännyt lähes 58 miljoonan euron rahoituksen teknologian kehittämiseen, josta valtaosa on sekä eurooppalaista että amerikkalaista riskirahoitusta. Teknologiaa Suomessa on osattu tehdä jo pitkään, jonka jatkumona nyt suomalaisilla yrityksillä on kokonaan uusi ponnahduslauta kansainvälisille markkinoille – kaupallinen data avaruudesta.
Mahdollisuus loikata satelliittidatan kärkimaaksi
Avaruudesta käsin tuotetun ja tiheään tahtiin päivittyvän kuvantamisdatan kääntäminen kaupalliseksi menestykseksi on kiinni siitä, kuinka hyvin asiakkaiden kaupallisia ongelmia pystytään ratkaisemaan. Koska vastaavaa luotettavan informaation määrää ei ole ollut koskaan aikaisemmin saatavilla, ei ole itsestään selvää mitä nämä ratkaistavat haasteet eri aloilla vielä tulevaisuuden kannalta ovat, tai miten ne tullaan toteuttamaan loppuun saakka.
Esimerkkejä avaruuspohjaisen datan kaupallisista käyttökohteista on jo nyt virtuaalisesti loputon määrä. Öljy-yhtöiden tulee varmistaa putkiensa turvallisuus kolmansien osapuolten häirinnältä, valtioiden tulee turvata alueitaan ympäristövahingoilta kuten laittomilta metsien hakkuilta, maatalouden tukien pohjana oleva luottamus tietojen paikkansapitävyydestä on varmistettava tehokkaasti – ja muita esimerkkejä riittää. Ratkaistavat ongelmat löytyvät usein hyvin täsmällisistä teollisuuden aloista, ja niiden kattamiseen tarvitaan pitkälle vietyä informaation hyödyntämistä, johon Suomessa piisaa osaajia.
Yleisesti ottaen informaation kasvava saatavuus on ollut kautta historian positiivinen asia sekä sosiaalisesti että kaupallisesti. Dataa kerätään kiihtyvään tahtiin monista lähteistä. Dataliiketoiminnan laajentaminen avaruuteen asti on luomassa kokonaan uuden markkinan myös muille suomalaisille organisaatioille kuin vain ICEYE:lle – ja nyt on aika kääntää mahdollisuudet teoiksi.
Kirjoittaja
Mikko Keränen, VP of Marketing
ICEYE
