Yritystoiminnassa digitaaliset työkalut ovat yleistyneet vauhdilla. Niiden käytön mittaaminen ja lopulta vaikutusten arviointi on kuitenkin haastavaa ja vähemmän yksiselitteistä puuhaa. Digitaalisuuden vauhdittamia tuottavuusvaikutuksia on myös hartaasti odoteltu, mutta näyttöä on vielä heikonlaisesti.
Digitaalisuuden alkutaipaleella oli selvää, että on aloitettava valmiuksia mittaavilla indikaattoreilla ja vähitellen siirryttävä käytön intensiteetin mittaamiseen ja lopulta vaikutuksiin, jos vain mahdollista. Usein monitahoinen vaikutusten arviointi on tosiasiassa lähempänä tutkimusasetelmaa kuin pelkästään indikaattoreilla todennettavissa oleva asia.
Yrityksissä digitaalisuuden haasteita ja mahdollisuuksia liiketoiminnalle tulee jatkuvasti pohtia. Tilannetta yritysten kannalta tuskin helpottaa se tosiasia, että niin haasteet kuin mahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti globaaleja ja yhä harvemmin vain Suomeen tai lähiympäristöön rajoittuvia.
Indikaattoreita ja lähteitä
Kaksi kertaa vuodessa julkaistava Pk-yritysbarometri (alaviite TEM, Suomen Yrittäjät, Finnvera) kattaa myös digitaalisuutta – lähinnä pk-yritysten digivalmiuksia kuvaavan moduulin. Tyypillisesti digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat olleet myös muita yrityksiä kansainvälisempiä ja voimakkaammin kasvuhakuisia. Myös uusien ilmiöiden – kuten somen, big datan tai tekoälyn yleisyyttä ja niiden kehitystä pk-yrityksissä voidaan seurata barometrin avulla.
Euroopan komission tilastovirasto Eurostat aloitti jo 2000 -luvun alkupuolella mittaamaan vuosittaisella yrityskyselyllä kaikissa jäsenmaissa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yrityksissä. Valtaosa kysymyksistä kartoitti nimenomaan yritysten ICT valmiuksia, kuten Internet-yhteyksiä ja niiden nopeuksia, kotisivujen olemassaoloa ja ominaisuuksia. Sittemmin Eurostatin lähestymistapaa on päivitetty lähes vuosittain, perusrunko kuitenkin säilyttäen.
Mielenkiintoisen lisän digitaalisuuden mittaamiseen on tuonut ETLA toimittamalla vuosittain julkaistavaa Digibarometriä jo viisi kertaa. Barometri sijoittaa vertailumaat järjestykseen digitaalisuuden kolmella tasolla eli edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella pääsektorilla yritykset, kansalaiset sekä julkinen sektori. Vertailukelpoista dataa on lähtökohtaisesti niukasti saatavilla, kun mukaan otetaan myös Euroopan ulkopuolisia maita, kuten Yhdysvallat.
Suomi kolmas Digibarometrin vertailussa
Vuoden 2018 Digibarometrissa Suomi sijoittui kolmanneksi kaikkiaan 22 vertailumaan joukosta. Myös muut Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa hyvin – Norja oli kärjessä, Ruotsi viides ja Tanska kuudes. Perää pitävät Italia ja BRIC-maat. Suomi oli Digibarometrin ykkösenä vuonna 2016, mutta ote on sittem min lipsunut yhden sijan vuodessa. Suomen edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat maailman toiseksi parhaat. Käytössä ja erityisesti vaikutuksissa sijoitukset ovat hieman heikompia.
Suomen edellytykset digitaalisuuden hyödyntämiseen ovat maailman toiseksi parhaat.
Yrityssektori on aiemmin ollut Suomen johtava digisektori, mutta nyt suomalaisyritysten asema luisui suhteessa kansainvälisiin verrokkeihin. Kun julkinen sektori samanaikaisesti säilytti hyvän suhteellisen asemansa, tulee siitä eniten Suomen sijoitusta tukeva sektori. Kansalaisten digihyödyntämisessä Suomen suhteellinen asema heikkeni yhdellä pykälällä edellisvuodesta, kun lähimmissä vertailumaissa kehitys oli jonkin verran rivakampaa.
Digibarometrin viitekehyksen mukaan Suomen sijoitus heikkenee eniten vaikutuksissa, erityisesti yrityksissä, eli siinä, mitä digin hyödyntämisestä jää lopulta käteen.
Digibarometrin viitekehyksen mukaan Suomen sijoitus heikkenee eniten vaikutuksissa, erityisesti yrityksissä, eli siinä, mitä digin hyödyntämisestä jää lopulta käteen. Tosin Suomi sijoittuu aivan kärkeen, 2. sijalle, ICT:n vaikutuksissa uusiin liiketoimintamalleihin yrityksissä. Digitaalisuuteen liittyvät läpimurrot heijastuvat yritysten toimintamalleihin usein pikemminkin viiveellä, ja digitaalisten työkalujen vaikutusten arviointi on tyypillisesti pitkäjänteistä puuhaa, etenkin jos kysymys on loppupeleissä mittavista systeemitason muutoksista yritystoiminnan organisoinnissa, rakenteessa ja markkinoissa.
Monet tahot mukaan lukien OECD ovat jo pitkään olleet huolissaan kehittyneiden maiden vaisusta tuottavuuskehityksestä, vaikka samaan aikaan on kiistatta meneillään jonkinasteinen digitaalinen vallankumous. Uudet innovaatiot eivät välttämättä leviä laajalti ja optimaalisella tavalla yrityksiin, jolloin potentiaaliset tuottavuushyödyt taloudessa saattavat jäädä saavuttamatta. Globaalit asemansa vakiinnuttaneet digijätit toimivat usein monopolistisessa kilpailuasemassa ja tahkoavat mittavia voittoja.
Jo vuoden 2016 Digibarometrissa käytiin läpi yritysten digitaalista kyvykkyyttä käytettyjen teknologioiden avulla. Vahvan digitaalisuusindeksin yritykset raportoivat mittavaa kasvua vuoteen 2018 mennessä eli indeksiarvon ja myöhemmän kasvun välillä oli positiivinen yhteys.
Digi-indikaattorit muokkaavat tilannekuvaa ja tukevat politiikkasuunnittelua
Euroopan unioni ja useat EU-maat ovat olleet huolissaan digitalisaation vaikutuksista maanosamme kilpailukykyyn. Tällöin keskeisenä verrokkina on Yhdysvallat, mutta yhä useammin myös monet Aasian maat. EU-maiden yritysten digivalmiuksia, digitaalisten työkalujen käyttöä, verkkokauppaa ja esimerkiksi työvoimakapeikkoja kartoitetaan vuosittain julkaistavalla, kaikki EU-maat kattavalla tilastolla. Tästä johdettuja digitaalisuutta kuvaavia indikaattoreita käytetään ilmiön seurantaan ja politiikan apuna useilla tahoilla.
Sosiaalinen media on raivannut tiensä yhä vahvemmin myös yritysmaailmaan. Kun vuonna 2013 vajaa 30 prosenttia EU-maiden yrityksistä käytti sosiaalista mediaa, niin vuonna 2017 osuus lähestyi hyvää vauhtia 50 prosentin rajapyykkiä. Suomessa yli 60 prosenttia yrityksistä käytti somea, kun kärjessä oli Malta yli 70 prosentin osuudella. Seuraavaksi aktiivisimpia somekäyttäjiä olivat yritykset Tanskassa, Irlannissa ja Hollannissa, noin 67 prosenttia yrityksistä.
Kun vuonna 2013 vajaa 30 prosenttia EU-maiden yrityksistä käytti sosiaalista mediaa, niin vuonna 2017 osuus lähestyi hyvää vauhtia 50 prosentin rajapyykkiä.
Somen ensisijainen käyttö EU-maissa keskittyi yrityskuvan muokkaamiseen ja ylläpitoon sekä tuotteiden markkinointiin (kuvio 2). Somen käyttö näihin tarkoituksiin lähes kaksinkertaistui vuosien 2013 ja 2017 välillä. Vajaa kolmannes yrityksistä käyttää somea asiakaspalvelussaan eri muodoissa, lähinnä kyselyjen ja kysymysten lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Suhteellisesti eniten vuosien 2013 ja 2017 välillä kasvoi somen käyttö henkilöstön rekrytoinnissa. Vuonna 2017 yrityksistä 23 prosenttia ilmoitti käyttäneensä somea rekrytoinnin apuna, kun vuonna 2013 osuus oli vain 9 prosenttia.
Kuvio 1: Sosiaalista mediaa käyttävät yritykset käyttötarkoituksen mukaan EU maissa 2013 ja 2017 (Lähde: Eurostat)
Digitaalisuus PK-yritysten liiketoiminnassa
Puhtaasti kotimaista näkökulmaa digitaalisten työkalujen käyttöön tarjoaa PK-yritysbarometri. Pk-yritysten on kehityttävä, jotta ne menestyisivät ja pärjäisivät kilpailussa. Digitaalisuuden myötä uudet teknologiat, työkalut ja toimintatavat tuovat uuden ulottuvuuden yritysten näkyvyyden parantamiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä liiketoimintatapojen ja -prosessien kehittämiseen.
Kuvio 2: Digitaalisten työkalujen ja palvelujen käyttö PK-yrityksissä (Lähde: Pk-yritysbarometri 1/2019.)
Pk-yrityksistä 76 prosentilla on käytössään verkkosivut (kuvio 2). Teollisuudessa niitä hyödynnetään eniten ja rakentamisessa vähiten. Etenkin kasvuhakuisilla yrityksillä omat kotisivut ovat keskeinen osa näkyvyyttä. Sosiaalisessa mediassa toimi kaikista pk-yrityksistä 55 prosenttia ja pilvipalveluita käytti 45 prosenttia yrityksistä. Sosiaalisen median käyttö on yleisintä kaupan alalla, ja pilvipalveluita käyttää erityisesti palvelusektorilla toimivat yritykset.
Sosiaalisen median käyttö on yleisintä kaupan alalla, ja pilvipalveluita käyttää erityisesti palvelusektorilla toimivat yritykset.
Verkkokaupassa on mukana vain 12 prosenttia yrityksistä. Kaupan alalla tämä on selvästi yleisintä; 26 prosenttia yrityksistä ilmoitti tekevänsä kauppaa sen kautta. Yritykset pitävät digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia eri liiketoiminnan osa-alueille pääosin merkittävinä tai kohtalaisen merkittävinä. Yrityskuvan vahvistaminen ja uusien asiakkaiden tavoittaminen ovat tärkeimpiä tekijöitä.
Digitaalisuuteen on liittynyt ja liittyy monenlaista hypeä, joka joskus realisoituu odotusten mukaisesti mutta ei läheskään aina. Esimerkkinä verkkokaupan osalta odotukset olivat mittavat jo vuosituhannen vaihteessa mutta aika ei ollut kypsä. On myös hyvä muistaa, että kokeilukulttuuri ja digin kehitys kulkevat käsi kädessä. Epäonnistuminen on sallittua, mutta radikaali onnistuminen pyyhkäisee globaalin yritysrakenteen uuteen asentoon.
Kirjoittaja
Samuli Rikama, Statistical Officer
Euroopan komissio
Lähteet
Digibarometri 2018, ETLA.
Pk-yritysbarometri 1/2019, TEM, Suomen Yrittäjät, Finnvera.
Digital economy and society statistics – enterprises, Eurostat 2018.
