Finanssiala ry on yhdessä sairaanhoitopiirien, kuntien ja kuntayhtymien omistaman UNA oy:n kanssa päättänyt muuttaa potilastietoliikenteen sähköiseen muotoon. Muutos vähentää paperipostin lähetystä yli 300 000 postituksen verran vuodessa ja parantaa julkisten hoitoketjujen kustannustehokkuutta, kun viestit kulkevat viiveettä.
Lakisääteisiin vakuutuksiin liittyviä työ- ja liikennetapaturmia sattuu vuosittain noin 140 000 kappaletta. Näiden tapaturmien hoitokulut julkisissa hoitolaitoksissa korvataan liikenne- ja työtapaturmavakuutuksista. Korvausten maksuun tarvitaan runsaasti hoitolaitoksen ja vakuutusyhtiön välistä tietojenvaihtoa, josta on määrätty laissa.
Vuosittain hoitolaitoksen ja vakuutusyhtiön välisiä viestejä lähetetään arviolta 300 000–500 000 kappaletta vuodessa.
Yhdestä tapaturmasta aiheutuu tyypillisesti useita ilmoituksia ja laskuja. Vuosittain hoitolaitoksen ja vakuutusyhtiön välisiä viestejä lähetetään arviolta 300 000–500 000 kappaletta vuodessa. Nämä ilmoitukset on pääsääntöisesti annettu paperimuodossa postin välityksellä, koska tietojen välitykseen ei ole olemassa yhteistä standardia tai sovittua teknistä toimintatapaa.
Nykyinen toimintamalli ei ole enää kestävällä pohjalla. Paperipohjainen tiedonvälitys aiheuttaa tarpeettomia käsittelykustannuksia, maksujen ja käsittelyn viivästymistä sekä potilaiden tietosuojan vaarantumista.
Nykymallin ongelmia
Hoitolaitokset kirjaavat jo nykyisin potilaiden käynneistä tiedot sähköiseen potilastietojärjestelmään. Kun tietoja välitetään vakuutusyhtiöön, tiedot poimitaan tietojärjestelmästä ja kirjataan tai tulostetaan paperimuotoon, kuoritetaan ja postitetaan.
Vakuutusyhtiössä saapuvat tiedot skannataan jälleen sähköiseen muotoon ja tallennetaan järjestelmään. Skannausvaiheessa tyypillisesti menetetään konelukemisen mahdollistava tietojen rakenteisuus, tai sen luotettavuus heikkenee merkittävästi, jolloin asiakirjojen sähköinen käsittely hankaloituu.
Oikean vakuutusyhtiön päättely on hoitolaitoksille suuri ongelma. Tyypillisesti työtapaturman uhri ei tiedä tai muista työnantajansa työtapaturmavakuutuksen yhtiötä. Tällöin hoitolaitos koettaa selvittää oikean vakuutusyhtiön soittamalla Tapaturmavakuutuskeskukseen (TVK), jonne saapuu kuukausittain 1 500–2 000 puhelua hoitolaitoksista.
Varsinkaan satunnaisesti johonkin yhtiöön postittamalla ilmoitukset eivät aina osu oikeaan yhtiöön. Postinkulun vuoksi tietojen käsittely väistämättä viivästyy, vaikka tieto menisi oikeaan yhtiöön ensiyrittämällä. Tämä johtaa siihen, että hoitolaitosten vakuutusyhtiöiltä saamat maksut viivästyvät.
Nykymallissa potilaan asiakirjoja välitetään normaalin postin seassa, jolloin tahattomat ja tahalliset virhemahdollisuudet kasvavat. Paperimuotoisten asiakirjojen käsittelystä ei myöskään jää jälkiä, joten on mahdotonta todentaa, kuka asiakirjoja on nähnyt. Paperiset asiakirjat myös skannataan ja arkistoidaan tai hävitetään, jolloin myös tästä aiheutuu riskimahdollisuuksia.
Sähköinen järjestelmä ohjaisi laskut ja hoitotiedot automaattisesti oikein
Uudella sähköisellä toimintamallilla tavoitellaan koko tiedonsiirtoketjun automatisointia. Tällöin kaikkien osapuolien työ vähenee, tiedonvälitys nopeutuu sekä hoitotietojen tietosisältöjen katselu onnistuu vain käyttäjäroolien mukaisilla oikeuksilla.
Uudessa toimintamallissa tavoitellaan sitä, että poistetaan hoitolaitoksilta kokonaan tuska selvittää oikea vakuutusyhtiö. Oikean vakuutusyhtiön päättely hoidetaan taustalla muiden rekisterien avulla.
Kehitteillä olevassa mallissa liikenne- tai työtapaturmaan joutunutta henkilöä hoitava hoitolaitos voisi selvittää henkilötunnuksen avulla esimerkiksi tulorekisteristä hoidettavan työnantajan. Kun työnantaja on tiedossa, ei hoitolaitos tarvitsisi hoitotietojen lähettämiseen muuta tietoa. Uusi sähköinen järjestelmä ohjaisi Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tietojen pohjalta hoitotiedot oikealle vakuutusyhtiölle.
Sähköisesti välitettynä saadaan lisää tietoa tapaturmista, jolloin koneellisen päättelyn avulla voidaan tulevaisuudessa helpottaa korvauskäsittelyä.
Parhaillaan on meneillään suunnitteluvaihe, ja tavoitteena on saada uusi toimintamalli käyttöön vuoden 2020 aikana.
Kirjoittaja
Timo Tuominen, johtava asiantuntija
Finanssiala ry
