Kansainvälisiä oppeja keksintöjen kaupallistamisesta

Maapallo kuvitus
Kuva: Adobe Stock

Viime vuosina on suomalaisessa innovaatiopolitiikassa kiinnitetty kasvavaa huomiota siihen, miten eri kilpailijamaissa saadaan keksinnöistä tuotettua innovaatioita eli kaupallisesti onnistuneita sovelluksia. Yleinen väittämä on, että Eurooppa on maailman johtava tieteen tuottaja, mutta soveltamisessa pudotaan maailman kärjestä. Asiaa on selvitetty myös Suomen osalta.

Kaupallistamiseen kuuluvaan keksintöjen hyödyntämiseen kuuluu keksintöjen siirtäminen hyödynnettäväksi johonkin yritykseen. Tästä toiminnosta käytetään nimitystä teknologian siirto eli technology transfer, lyhennettynä TT. Siirtyvästä tuotannontekijästä käytetään yleensä nimitystä aineeton omaisuus (intellectual property eli IP), joka voi olla patentti, patentoitava tieto tai muu suojattavissa oleva elementti (muotoilu, ohjelmistokoodin suoja, tietokanta).

Teknologian siirrossa pitää osata liiketoiminnan kehittämistä, lakiasioita, neuvottelutoimintaa, verkostoitumista, markkinatuntemusta ja markkinointia. TT-toiminta on käytännössä keskustelua tutkijoiden kanssa erityisesti sen selvittämiseksi, mikä keksinnössä on olennaista innovaation kehittämisen kannalta. Keksinnöstä laaditaan usein lyhyt liiketoimintasuunnitelma ja markkinointisuunnitelma. Tärkeitä funktioita ovat lisensointitoiminta, juridiikka ja oikeuksien valvonta.

Israelin malli

Startup –investoinnit Israeliin ovat nykyisen arvion mukaan noin 6 miljardia USD vuodessa. Tämä tekee Israelin startup –rahoituskentästä lähes kymmenen kertaa suuremman kuin Suomen vastaavasta. On siten selvää, että myös yliopistotutkimuksessa syntyvien keksintöjen kaupallistamiseen on paneuduttu syvällisesti.

Kaupallistamisen kannalta hyvin keskeisellä TT-alalla työskentelee Israelissa yhteensä 166 henkilöä keväällä 2019 tehdyn kartoituksen mukaan. TT on pelkistettynä yliopistokeksinnön suojausta, lisensointia tai sijoittamista apporttina startuppiin (tai muuten pääomana olemassa olevaan yhtiöön).

Israelin menestyksen takana on monialaiset tiimit eli israelilaisessa tutkimuksessa yhdistetään teknologiaa ja elämäntieteitä – ei anneta teknologia- tai tieteenhaarajaottelujen asettaa rajoituksia tutkijoiden toiminnalle. Tavoitteena on halu pysyä hyvin käytännöllisissä kysymyksissä ja harjoittaa poikkitieteellistä, systeemistä lähestymistapaa, missä myös businesskoulut ovat mukana.

Lääkealalle on kehitetty ohjelma uuden yritystoiminnan ja IPR:n kehittämiseksi – tukea voi saada jopa 15 miljoonaa USD viidessä vuodessa. Tuen edellytyksenä on, että aineettomat oikeudet pysyvät israelilaisen yhtiön hallussa mahdollisessa yrityskauppatilanteessa. Ohjelman tarkoituksena on lisäksi luoda TKI-kannustimia israelilaisille yrityksille riskien kantokyvyn parantamiseksi. Tuesta puolet on lainaa, ja mikäli yhtiö menestyy, se täytyy palauttaa. Muussa tapauksessa laina konvertoituu omistukseksi.

Singaporen malli

Singapore on yksi Aasian keskeisistä taloudellisista keskuksista. Osaajia houkutellaan ulkomailta mm. hyvillä palkoilla. Esimerkiksi Singaporen yliopistojen professoreista 70% on ulkomaalaisia. Singaporelle tyypillistä on parhaiden mallien kopiointi maailmalta. Eri teollisuusalojen tukena on kansainvälisiä asiantuntijaryhmiä, joihin kutsutaan maailman huippuja konsultoimaan Singaporea. Keskeistä on toimijoiden kytkeytyminen kansainvälisiin arvoketjuihin. Singaporesta on tullut aloittavien yritysten keskus, jossa toteutetaan monialaisia yhteisrahoitteisia projekteja, ja jolla on vahvoja teollisuusvetoisia ekosysteemejä. Se on myös onnistunut hyvin houkuttelemaan uusia yrityksiä ja osaajia.

Singaporesta on tullut aloittavien yritysten keskus, jossa toteutetaan monialaisia yhteisrahoitteisia projekteja, ja jolla on vahvoja teollisuusvetoisia ekosysteemejä.

Keskeinen toimija on National University of Singaporen TT-toiminto, joka hoitaa tuotteen jalostamisen, yrityksen perustamisen sekä oikeuksien lisensoinnin joko suoraan tai apporttina yritykseen. Toiminnan painopistettä on hiljattain siirretty itse patentoinnista patenttien hyödyntämiseen eli lisensiointiin. Patenteista noin 70% menee uusiin perustettaviin yrityksiin alkupääomaksi ja jatkojalostusta varten, loput 30% isojen yritysten kaupallistamisprosesseihin. Siirrettävät oikeudet ovat yksinoikeuksia eli mahdollistavat jatkokehityksen täysin oikeuksin.

Tutkimuksen kaupallistamisen yksikkö etsii ja arvioi keksintöjä, valikoi parhaat kaupallistamisprosessiin ja huolehtii lisensioinnista. Oikeuksien hallinnointi, lisensointitoiminta ja liiketoiminnan kehitys hoidetaan yhdessä yksikössä. Tutkijan osuus tuotosta on kansainvälisesti korkeahko 50%. Malli muistuttaa Israelia sikäli, että tutkija voi hyötyä keksinnöstään taloudellisesti mutta jatkaa silti toimintaansa tutkijana eikä hänen siis tarvitse ryhtyä yritysjohtajaksi.

Muita esimerkkejä

USA:ssa on voimassa ns. Bayh-Dole –sääntely (1980), jonka nojalla oikeudet keksintöihin omistaa yliopisto. Yliopistot ovat perustaneet yhteyteensä TT-toimistoja, jotka hoitavat yritysyhteistyötä monipuolisesti. Suomi on mukana SPARK-yhteistyössä, jossa kehitetään kaupallistamismalleja erityisesti Stanfordissa omaksuttujen periaatteiden pohjalta.

Suomi on mukana SPARK-yhteistyössä, jossa kehitetään kaupallistamismalleja erityisesti Stanfordissa omaksuttujen periaatteiden pohjalta.

Ruotsin life science, ja lääketieteellisen tutkimuksen kruununjalokivi Karolinska Universitet, on luonut monipolvisen ja perusteellisen kaupallistamisjärjestelmän, joka perustuu pitkälti samoille periaatteille kuin ylläolevat esimerkit. Ruotsin erikoisuus on yliopistokeskeisistä Bayh-Dole –malleista poikkeava lainsäädäntö (tutkija omistaa oikeudet), mutta oikeuksista sovitaan kaupallistamisprosessissa siten, että ne siirtyvät yliopistolle ja tutkija saa osuuden tuotosta tai omistusosuuden oikeuksia hyödyntävästä yrityksestä.

Karolinska Universitet käyttää hankkeiden valitsemisessa noin kahtasataa ulkopuolista asiantuntijaa, joista valitaan hankekohtaisesti sopivimmat kunkin keksinnön kaupallistamispotentiaalin arviointiin. Keksinnön ympärille rakennetaan ammattimaisesti johdettu yritys jossa tutkija ei johda yritystä vaan liiketoiminnan ammattilaiset. Mikäli yritys on lupaava, se otetaan pörssinoteeratun Karolinska Development Plc:n omistukseen ja jatkojalostukseen.

Eräitä kokoavia havaintoja

Kaikkia järjestelmiä näyttää yhdistävän eräät perusasiat. Oikeudet keskitetään sinne missä niiden jatkokäytöstä voidaan sopia helpoimmin, eli yliopistoihin ja niiden yhteydessä toimiviin TT-yksiköihin. TT-toimijat eivät säilö oikeuksiaan vaan ne hyödynnetään aktiivisesti joko olemassa olevissa tai perustettavissa yrityksissä. Nopeus korostuu: edistettävistä innovaatioista päätettäessä ei tavoitella konsensusta, vaan reipasta kokeilua ja nopeutta. Tarkastelluille järjestelmille on yhteistä myös käytännönläheisyys. Tieteen vapautta ja taloudellista menestymistä ei nähdä ristiriitaisina vaan molempien roolit ovat itsestään selviä. Tässä meillä on opittavaa kilpailijamailtamme.

Nopeus korostuu: edistettävistä innovaatioista päätettäessä ei tavoitella konsensusta, vaan reipasta kokeilua ja nopeutta.

Suomessakin on näkyvissä lupaavaa kehitystä aineettomien oikeuksien jatkojalostuksessa. Yliopistot ovat paneutuneet asiaan ja kehittäneet uusia toimintamalleja. VTT Oy panostaa merkittävästi oikeuksien kehittämiseen ja jatkojalostamiseen. Yhteistyön kehittäminen olisikin arvokasta ja toivottavaa: eri toimijat voisivat ottaa oppia ja tukea toisistaan sekä vaihtaa kokemuksia parhaista käytännöistä. Alan toimijoiden olisi myös hyvä ponnistella ekosysteemimanagerien arvostuksen nostamiseksi, sillä tämän ammattitaidon ja ammattikunnan rooli on keskeinen innovaatiotoiminnan edistämisessä.

Kirjoittaja

Mikko Huuskonen, teollisuusneuvos
Työ- ja elinkeinoministeriö

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email