Keva kehittää kotimaista omistajuutta

Työeläketoimijat edistävät kotimaista sijoittamista eri toimialoilla.

Julkisessa keskustelussa suomalaisia työeläketoimijoita pyydetään usein sijoittamaan varoja kotimaisiin yrityksiin ja hankkeisiin.

Työeläketoimijat, Keva mukaan lukien, ovatkin jo tänä päivänä merkittäviä sijoittajia Suomessa.

Ensisijaisesti työeläketoimijoiden tehtävänä on huolehtia eläkevarojen tuottavasta ja turvaavasta sijoittamisesta pitkäjänteisesti.

Sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden maksussa kasvaa vuosi vuodelta, kun jo useamman vuoden ajan eläkemaksut eivät ole enää kattaneet maksettujen eläkkeiden määrää.

Kotimaisen sijoittamisen eteen on tehty paljon töitä. Tänä päivänä Kevan Suomi-salkun osuus sijoitusvarallisuudesta noin 20 prosenttia, ja sitä on tarkoitus kasvattaa erityisesti infrasijoitusten osalta.

Keva ja suomalaiset kasvuyhtiöt

Keva on sijoittajana kaikissa Teollisuussijoituksen (Tesin) hallinnoimissa Kasvurahastojen rahastoissa (ns. KRR) I-IV. Keva on sijoittanut pääomia näihin ohjelmiin yhteensä 80 miljoonaa euroa vuodesta 2009 lähtien.

KRR on kokonaisuudessaan toiminut hyvin niin vaikuttavuus- kuin myös tuottomielessä. Ohjelma edesauttaa suomalaisten yhtiöiden kasvua, kehittymistä ja uusien työpaikkojen luomista.

KRR-ohjelma on Kevalle erittäin sopiva tapa rahoittaa suomalaista pk-sektoria ja venture capital -yhtiöitä. KRR rahastojen kautta sijoituspääomamme virtaavat pieniinkin kotimaisiin sijoitushankkeisiin.

Ohjelmaa voisi harkita jatkossa kasvatettavan ja laajennettavan entisestään merkittävästi.

Yksi vaihtoehto rahoituksen hankkimiseen kasvuyrityksille voisi olla myös esimerkiksi Tesin tai jonkin muun vastaavanlaisen valtion toimijan liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat. Niiden kautta myös pienemmille sijoittajille aukeaisi mahdollisuus sijoittaa kotimaisiin kasvuyrityksiin.

Tuollaisille joukkovelkakirjoille voisi taata suhteellisen alhaisen ”takuutuoton” ja sitoa muun osan tuotosta kasvuyrityssalkun tuottoon.

Keva pyrkii muillakin tavoilla edistämään kotimaisia kasvusijoituksia. Keva on hyödyntänyt kansainvälistä kontaktiverkostoaan suomalaisten kasvuyritysten kehittämisessä ja rahoittamisessa tuomalla kokeneita kansainvälisiä venture capital -toimijoita Suomeen tutustumaan paikallisiin yrityksiin (mm. SLUSH-tapahtumat).

Nämä aikaisen vaiheen- ja kasvuyritykset tarvitsevat pääomien lisäksi käytännön apua kehittymisessä ja kansainvälistymisessä.

Yhteistyö vauhdittaa infrasijoituksia

Keva on ollut aktiivinen infrasijoittaja vuodesta 2005 alkaen. Infrasijoitusten arvo on tänä päivänä noin miljardi euroa. Tavoite on kasvattaa kotimaisia infrasijoituksia, tarvittaessa nopeallakin aikataululla.

Vauhdittaakseen kotimaisia infrasijoituksia Keva on tehnyt vuodesta 2020 lähtien yhteistyötä pohjoismaisen infratoimijan, Infranoden, kanssa.

Kesällä 2020 Kevan, Vantaan Energian ja Infranoden muodostama konsortio osti Fortumilta Järvenpään ja Tuusulan kaukolämpötoiminnot.

Kansainväliset sijoittajat olivat kiinnostuneita kohteesta, mutta yhteistyöllä ja hyvällä konsortiolla kohteen omistajuus pysyi luotettavissa ja pitkäjänteisissä käsissä.

Vastaavantyyppisiä sijoituksia on tarkoitus tehdä jatkossakin Suomeen. Sijoitusten omistushorisontti on pitkä, mielellään yli 20 vuotta.

Kevassa on pohdittu erilaisia malleja suurten liikenneinfrasijoitusten kumppanuusmalleiksi.

Raidehankkeista taloudellisesti hyötyvillä kaupungeilla, kuten Turulla ja Tampereella, voisi olla oma roolinsa hankkeessa. Maan arvo rautatieasemien lähellä nousisi merkittävästi, jos sieltä pääsisi pääkaupungin ytimeen noin tunnissa.

Kevassa on hahmoteltu malleja, joissa eläkeyhtiölle taattaisiin niiden tarvitsema tuotto matkustajavirtojen lisäksi esimerkiksi maan arvon noususta ja sen mahdollistamista kiinteistöhankkeista.

Tuotto-odotukset tällaiselle alhaisen riskin sijoitukselle voisivat olla myös kohtuulliset.

Julkisten investointihankkeiden valmistelua ja ”paketointia” erilaisten rahoitusvaihtoehtojen hyödyntämiseksi kannattaisi kehittää.

Suomeen tarvitaan liikenneinfrasijoituksia hoitamaan ”kattoyhtiö”, jonka alla erilliset hankeyhtiöt toimivat ja joka tasaisi yksittäisten infrahankkeiden riskiä ja selkeyttäisi sijoittajien roolia rahoitukseen keskittyväksi.

Keva on valmis osallistumaan tällaiseen valmistelutyöhön ja tuomaan oman asiantuntemuksensa valmistelussa hyödynnettäväksi.

Yksi vaihtoehto julkisia infrainvestointeja hallinnoivalle yhtiölle voisi myös olla mahdollisuus laskea liikkeelle joukkovelkakirjoja (”infraoblikaatioita”), jotka mahdollistaisivat pienemmillekin sijoittajille sijoittamisen kotimaisen infran kehittämiseen.

Suomalaisilla on pankkitileillään valtavat määrät rahaa, joista osa voisi ohjautua tällaisiin luotettaviin pitkäaikaisiin sijoituskohteisiin.

Jo suhteellisen pienikin takuutuotto olisi turvallinen tuotto piensijoittajien pääomille ja toisaalta takaisi hankkeille luotettavaa pitkäaikaista rahoitusta.

Keva sijoittaa yhteiskuntakiinteistöihin

Kevassa on tehty kehittämistyötä julkisten investointien erilaisten rahoitusmallien kehittämiseksi.

Keva halusi laajentaa yhteiskunnallisiin kiinteistöihin kohdistuvaa sijoitustoimintaansa ja perusti vuosi sitten LähiTapiolan kanssa yhteisen rahaston.

Keva on suurin sijoittaja tässä LähiTapiolan hallinnoimassa Yhteiskuntakiinteistöt-rahastossa. Myös esimerkiksi Valtion Eläkerahasto on hankkeessa mukana.

Rahaston koko on 500 miljoonaa euroa, ja se sijoittaa yhteiskunnallista käyttötarkoitusta palveleviin suomalaisiin kiinteistöihin: kuntien ja kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien, yliopistojen ja Suomen valtion käytössä oleviin kiinteistöihin (koulut, päiväkodit, terveysasemat, kirjastot, oikeustalot sekä kuntien, maakuntien ja valtion hallinnon tilat).

Kevan on mahdollista sijoittaa myös kohteisiin, joissa yksityiset toimijat tuottavat palveluja kuntalaisille.

Sijoituskohteet voivat olla joko moderneja ja muuntojoustavia kiinteistöjä tai uudisrakennushankkeita, jotka toteutetaan julkisten palvelujen käyttöön. Käyttäjätahojen kanssa solmitaan pitkät vuokrasopimukset.

Keva on ollut mukana myös korona-aikana tukemassa vuokralaisiaan. Se on auttanut pieniä- ja keskisuuria yrityksiä korona-aikana muun muassa joustamalla vuokranmaksuissa ja muissa vuokraehdoissa.

Keva jatkaa kotimaisen sijoittamisen kehittämistä jatkossakin, ja myös uusia avauksia tarvitaan.

Kirjoittaja

Timo Kietäväinen, toimitusjohtaja
Keva