Omistajilla on nyt näytön paikka – Tulevaisuus rakentuu vastuullisuudelle

Omistajilla on nyt näytön paikka – Tulevaisuus rakentuu vastuullisuudelle
Kuva: Adobe Stock

Yritysten ja omistajien kannattaa ottaa roolia ja näyttää, että vastuullisuus, avoimuus ja ilmastonmuutoksen torjunta etenevät markkinaehtoisesti kaikkein nopeimmin.

Yhteiskunnat ja yritykset ovat murroksessa, jonka taustalla ovat ilmastonmuutos ja arvomaailman kehittyminen sekä koronapandemian epäilemättä pitkälle ulottuvat seuraukset.

Yritykset ovat paljon haltijoina. Ilman menestyviä yrityksiä hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus rapautuu ja toisaalta yrityksiltä odotetaan maailmaa pelastavia innovaatioita.

Näiden haasteiden keskellä on tärkeää, että Suomi on hyvä sijaintipaikka yrityksille ja että yrittäminen ja omistajuus houkuttelevat suomalaisia.

Yrityksen hyvä maine on menestystekijä

Euroopan komissiolla on vireillä yritysten kestävän hallinnoinnin (Sustainable Corporate Governance) hanke, jonka taustalla on käsitys, että yritykset toimivat lyhytnäköisesti voiton maksimoinnin tarkoituksessa.

Kuitenkin jo nykyisen vuodelta 2006 olevan osakeyhtiölakimme perustelut toteavat, että ”voiton tuottaminen pitkällä tähtäyksellä ja osakkeen arvon kasvattaminen edellyttävät usein yhteiskunnallisesti hyväksyttävien menettelytapojen noudattamista sellaisissakin tilanteissa, joissa lainsäädäntö ei siihen pakota. Esimerkiksi yhtiön julkisella kuvalla saattaa olla suuri merkitys yritystoiminnan ja yhtiön osakkeiden arvon kannalta.”

Nykyisessä somemaailmassa huonosti työntekijöitään, asiakkaitaan tai luontoa kohteleva yritys voi menettää maineensa minuuteissa.

Yritysten on reagoitava vastuullisuuteen nyt

EU-tasolla pohditaan myös toimenpiteitä, joilla arvellaan yritysten vastuullisuuden lisääntyvän. Tällaisia olisivat esimerkiksi, että yrityksen hallitus olisi vastuussa vastuullisuusstrategian laatimisesta ja sidosryhmien osallistamisesta.

Hallitusjäsenten näkökulmasta sääntelyhanke tuntuu kovin vieraalta. Muutos on käsillä tässä ja nyt. Ne yritykset, jotka eivät siihen reagoi, eivät kenties ole enää olemassa, kun monivuotinen sääntelyhanke tulee maaliin.

Markkinoiden vaatimukset muuttavat kaikkein nopeimmin yritysten toimintaa. Kun asiakkaiden valinnat vääjäämättä kohdistuvat entistä enemmän ympäristön kannalta vastuullisiin tuotteisiin, yritysten on tarjottava niitä, jos aikovat saada myyntiä aikaiseksi.

Sijoittajat ovat jo kääntäneet kelkkansa: vastuullisilla sijoitustuotteilla on nyt rajaton kysyntä, eikä tarjonta vastaa sitä lähellekään.

Pullonkaulana on myös vertailukelpoisen tutkitun tiedon saatavuus.

Headhunterit kertovat, kuinka yritykset etsivät nyt sellaisia liiketoimintaosaajia, joilla on osaamista myös vastuullisuudesta. Hienojen vastuullisuusraporttien tekijöitä ei etsitä, vaan henkilöitä, jotka osaavat sekä numerot että vastuullisuuden ja saavat niistä aikaan kannattavaa liiketoimintaa.

Yritysrakenteiden ja -toimintojen yksityiskohtainen sääntely voi olla turmiollista erityisesti PK-yrityksille, jotka eivät pysty käyttämään merkittäviä resursseja hallintohumpan pyörittämiseen.

Toisaalta sääntelyn suuntaaminen pörssiyhtiöille voi näivettää pörssiä, jonne muutenkin toivottaisiin lisää listautujia.

Itsesääntely käyttöön ennen direktiivejä

Omistajilla on näytön paikka. Hallituskokoonpanojen monimuotoisuuteen ja pitkänäköisyyteen on nyt syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Omistajien ei pidä luutua vanhoihin malleihin ja päästää lainsäätäjää tontilleen määrittämään hallituskokoonpanoja.

Elinkeinoelämän aktiivisuudesta meillä on erinomainen esimerkki. Suomessa on pörssiyhtiöiden hallituksissa, ilman kiintiösääntelyä, maailmanluokan osuus naisia: 34 prosenttia suurissa pörssiyhtiöissä.

Elinkeinoelämän itsesääntelyllä syntynyt pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi on osoittanut tehonsa. Sitä voisi myös jatkossa hyödyntää vastuullisuustyössä esimerkiksi edellyttämällä pörssiyhtiötä kertomaan, miten se käy vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa.

Passiivinen asenne saattaa johtaa siihen, että jatkossa direktiivillä säädetään muodot sidosryhmien osallistamiselle.

Vastuullisuuskriteerit ovat nopeasti yleistymässä pörssiyhtiöiden palkitsemisessa.

Kevään 2019 raportoinnissa lähes 30 prosenttia suurista pörssiyhtiöistä kertoi vastuullisuusmittareiden käytöstä. Tämä kaksinkertaistui vuodessa niin, että vuonna 2020 siitä raportoi jo lähes 60 prosenttia suurista pörssiyhtiöistä.

Myös osa keskisuurista ja pienistä pörssiyhtiöistä on alkanut raportoida käyttävänsä vastuullisuusmittareita.

Toki on huomattava, että monissa pienissä yhtiöissä johdolla ei ole muuttuvaa palkitsemista, vaan sitoutuminen yritykseen tapahtuu omistajuuden kautta. Sitä suuremmalla syyllä pitäisi torjua se, että lainsäätäjä päättäisi johdon palkitsemisen rakenteesta.

Johdon palkitsemiskriteereillä kehitystä voidaan edistää, sillä tunnetusti sitä saa, mitä mittaa. Varsinkin palkitsemisessa sanonta pitää erityisen hyvin paikkansa. Omistajien passiivisuus voi johtaa yrityksiä näivettävään byrokraattiseen sääntelyyn.

Omistajien on nyt syytä olla hereillä ja viestiä yritysjohdolle odotuksistaan vastuullisuudesta, avoimuudesta ja uudistumisesta.

Kirjoittaja

Leena Linnainmaa, pääsihteeri
Directors’ Institute Finland

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email