Startupit vastaavat suuresta osasta talouskasvua. Kasvuyritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen on tärkeä kestävyysvajeen ratkaisupalikka.
Koronaviruspandemia on kiihdyttänyt monia muutostrendejä pysyvästi.
Etätyöskentely on lisännyt ja vakiinnuttanut etäkokouksiin tarkoitettujen ohjelmistojen käyttöä, lääkärikäynnit ovat siirtyneet verkkoon ja kuluttajat verkkokauppaan.
Digitalisaation myötä työskentely on monin tavoin helpottunut ja tehostunut. Samalla kestävän kehityksen ja vastuullisuuden painoarvo on merkittävästi kasvanut.
Korona-ajan hyötyjiä ovatkin siten olleet teknologiayritykset ja koronapandemian ratkaisuun tähtäävät toimijat (testaus, suojaus, rokote ja hoito).
Suomi muun maailman joukossa on joutunut elvyttämään voimakkaasti, jotta yritykset, yhteisöt ja kansalaiset selviävät poikkeuksellisen korona-ahdingon yli.
Koska Suomi ikääntyy voimakkaasti, ainoa mahdollinen pelastuskeino kestävyysvajeen hoitoon on taloudellinen kasvu ja tuottavuuden parantaminen.
Startup-yritysten merkitys Suomen elinkeinoelämälle on jo tunnustettu.
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen mukaan kasvuyritykset vastaavat merkittävästä osasta talouskasvua, ja 28 prosenttia uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin.
Ne parantavat innovaatioillaan Suomen kiinnostavuutta maailmalla niin investointikohteena kuin mahdollisena työskentelymaana.
Startupit lisäävät myös tervetullutta kilpailua haastamalla vakiintuneempia yrityksiä uudistumaan ja kehittämään tuotteitaan ja palvelujaan.
Bisnesenkeli tukee yritystä varhaisessa vaiheessa
Suomella on monia vahvuuksia varhaisen vaiheen kasvuyrittäjyyden tukemisessa. Korkeatasoinen koulutusjärjestelmämme tuottaa osaajia ja yhteiskunnassamme vallitseva korkea luottamus, vakaus ja digitalisaation taso luovat hedelmällisen toimintaympäristön liiketoiminnalle.
Business Finlandin, Teollisuussijoituksen ja Finnveran taloudellinen tuki kasvuyrityksille on merkittävä.
Kasvuyrittäjyyden ympärillä vallitsee positiivinen ilmapiiri, jossa bisnesenkeleinä toimivat kokeneet yrittäjät ja asiantuntijat rahoittavat ja jakavat osaamistaan nuoremmille yrittäjille.
Bisnesenkelien rooli korostuu nimenomaan varhaisen vaiheen kasvuyritysten kasvun tukemisessa.
He edustavat kasvollisia ja pitkäaikaisia sijoittajia, joiden sijoitusperspektiivi on 5–10 vuotta. He ovat tyypillisesti vaikuttavuussijoittajia ja tekevät kasvuyhtiöstä sijoituskelpoisen.
He auttavat tutkitusti etenkin markkinavalmiita ohjelmistovetoisia kasvuyhtiöitä kaupallistamaan tuotteitaan, suojaamaan innovaatioitaan ja siten parantamaan kannattavuuttaan.
Vuonna 2019 FiBANin (Finnish Business Angels Network) jäsenet sijoittivat 54 miljoonaa euroa 415 kasvuyritykseen suomalaisten pääomasijoittajien sijoittaessa 113 miljoonaa euroa. Samana vuonna ulkomaisten pääomasijoitusten osuus oli lähes 300 miljoonaa euroa.
Vuodesta 2016 voimakkaasti kasvanut ulkomaisen pääoman rahavirta kotimaisiin kasvuyrityksiin on vuonna 2020 edelleen kiihtynyt. Absoluuttisen rahavirran kasvusta huolimatta yli 90 prosenttia Suomessa perustettavista startup-yrityksistä ei koskaan saa oman pääoman ehtoista riskirahoitusta.
Merkittävin startup-yritysten kasvun hidaste on siis edelleenkin pääomien puute.
Välineet kotimaisen omistajuuden ja kasvuyritysten kirittämiseen
Kotimaisen omistajuuden ohjelmassa tuleekin edistää keinoja, joilla parannetaan riskipitoisen enkelisijoittamisen houkuttelevuutta, lisätään julkisen sektorin sijoituksia kasvuyrityksiin ja luodaan kanavia yksityisen rahan kanavoitumiseksi kasvuyrityssijoituksiin.
Ensisijaisen tärkeää on saattaa kasvuyrityssijoittaminen verotuksellisesti houkuttelevaksi suhteessa muihin sijoitusmuotoihin.
Käytännössä enkelisijoittaja saa sijoituksensa tuoton mahdollisesta yrityksen myynnistä, josta luovutusvoiton verotus on yksityishenkilöillä 30–34 prosenttia ja yhtiöillä 20 prosenttia.
Listaamattomien osakeyhtiöiden jakaman osinkotulon vero on huojennettu, 7,5–8,5 prosenttia 150 tuhanteen euroon asti. Yhtiön saadessa osingon osinko on verovapaata.
Osakesäästötilin ja erilaisten vakuutuskuorten yhteydessä tehdyt osakkeiden myynnit ovat verovapaita, ellei rahoja nosteta pois kyseiseltä tililtä.
Suomi onkin yksi harvoista EU-maista, jossa ei ole käytössä verokannustinta kasvuyrityssijoittamiseen.
Mallia voisi ottaa maailmalta
Yksi Suomeen sopiva malli olisi Iso-Britanniassa käytössä oleva uudelleensijoitettavien voittovarojen luovutusvoittoverotuksen lykkääminen.
Tähän soveltuisivat listaamattomista yhtiöistä saadut luovutusvoitot, joiden uudelleensijoitus tulisi tehdä luovutuksen verovuonna tai siitä seuraavana vuonna oman pääoman ehtoisena sijoituksena listaamattomaan yhtiöön.
Julkisen sektorin rahoitusta kasvuyrityksiin tulisi puolestaan kasvattaa lisäämällä suorien sijoitusten ja pääomarahastosijoitusten määrää sekä vahvistamalla kanssasijoitusmallia.
Tässä esimerkiksi Business Finland VC luo instrumentin, joka yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa osallistuu kierrokseen vastaavilla ehdoilla (ns. matching fund).
Tästä hyvänä esimerkkinä on European Angel Fund -ohjelma, joka lanseerattiin Suomeen vuonna 2018.
Jotta saisimme lisäksi yksityisen rahan kanavoitua tehokkaammin ja laaja-alaisemmin kasvuyrityssijoituksiin, olisi hyvä tarkistaa pääomasijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä siten, että yksityissijoittajat voisivat sijoittaa nykyistä paremmin sijoitusrahastojen kautta.
Näillä keinoilla voimme vahvistaa niin kotimaista omistajuutta kuin kasvuyritystemme menestystä.
Kirjoittaja
Leena Niemistö, lääketieteen tohtori, bisnesenkeli ja hallitusammattilainen
