Yritysostot ovat tapa toteuttaa valittua strategiaa siinä missä orgaaniset investoinnitkin.
Vaikka Hamlet pohtikin kuuluisassa sitaatissaan mahdollista itsemurhaa, hänen ydinviestinsä kiteytyy ihmismielelle ominaiseen epäröintiin: mikä ”tekee ihmisistä pelkureita, joiden hankkeet valuvat tyhjiin”.
Suomalaiset yritysjohtajat ja omistajat tuskin mieltävät itseään pelkureiksi, mutta heidän vähäinen halukkuutensa kasvaa yritysostoin on tuskin seurausta kotimaisen koulujärjestelmän vaatimattomasta englantilaisen kirjallisuuden tarjonnasta.
Yrityskauppa näyttää olevan nykyajan mörkö suomalaisessa elinkeinoelämässä.
Viime vuosina merkittävä osa kotimaisista keskisuurista yrityksistä on valunut ulkomaiseen omistukseen.
Kauppalehti julkisti 2.12.2020. laajan selvitystyönsä tuloksia otsikolla ”Parhaat kasvuyhtiöt laistavat pörssin: Ulkomainen ostaja on houkuttelevampi vaihtoehto”.
Miksei trendi voisi yhtä hyvin olla päinvastainen, jolloin suomalaiset yritykset toimisivat omien alojensa konsolidaation toteuttajina?
Suomalainen eläkejärjestelmä kotimaisen omistajuuden mahdollistajana
Suomi on verrattain pääomaköyhä maa, jolla ei ole pitkää historiaa itsenäisenä vaurautta kerryttävänä valtiona, vaikka hyvinvointivaltiona Suomi kuuluukin nykyisin kehityksen kärkimaihin ja suunnannäyttäjiin.
Muistettakoon, että maamme oli agraariyhteiskunta vielä 1950-luvulle saakka.
Pääomaköyhyydestä huolimatta meillä on kuitenkin jotain, joka tekee meistä hyvinkin kilpailukykyisen eurooppalaisessa kontekstissa. Nimittäin suomalainen eläkejärjestelmä.
Käytettävissä olevista eläkevaroista (EUR210mrd 9/2020) riittäisi oikein sijoitettuna vain murto-osa parhaiden keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseen yritysostojen kautta.
Eläkevarojen tuottoa mitatessa tulisi huomioida nimellisen tuoton lisäksi myös kansantaloudellinen vaikutus yritysten ja verotulojen säilyessä Suomessa.
Yritysosto strateginen vaihtoehto kasvun toteuttamiselle
Yritysoston itsessään ei pidä olla liiketoiminnan kehittämisen tavoitteena. Sen pitäisi kuitenkin olla orgaaniseen investointiin verrattuna yhtäläinen vaihtoehto halutun strategian toteuttamiseksi.
Valitettavan harvoin näkee esimerkkejä, joissa suomalainen yritys on ottanut rohkeasti merkittävää roolia globaalisti johtavan aseman rakentamiseksi toimialallaan myös strategiaan sopivien yritysostojen kautta.
Uskallan väittää, ettei syy vähäiseen aktiivisuuteen ole ainakaan mahdollisten ostokohteiden niukkuus.
Olemme DevCo Partnersilla päässeet mukaan kehittämään kahta keskisuurta suomalaista yritystä: venttiilivalmistaja Vexve Armatury Groupia ja diagnostisiin testeihin raaka-aineita valmistavaa Medix Biochemica Groupia.
Sekä Vexve että Medix olivat vahvoja toimijoita omissa niche-segmenteissään jo DevCon tullessa omistajaksi.
Molempien yritysten kasvua on kuitenkin siitä lähtien kiihdytetty voimakkaasti myös strategian mukaisin yritysostoin, ja liikevaihdot ovat melkein kolminkertaistuneet viimeisen parin vuoden aikana.
Vauhdikas kasvu ei olisi onnistunut, ellei käytössä olisi ollut riittävästi pääomia ja resursseja myös epäorgaanisen kasvun toteuttamiseksi Suomen rajojen ulkopuolella.
Molempia yrityksiä kohtaan ovat myös ulkomaiset kilpailijat osoittaneet jatkuvasti mielenkiintoa.
Onkin hyvin mahdollista, että Vexve ja Medix olisi jo lisätty niminä pitkälle listalle poisostettuja suomalaisia yrityksiä, ellei niiden tavoitteina olisi ollut itse ajaa toimialojensa konsolidaatiota.
Parhaille keskisuurille suomalaisille yrityksille tulisi taata riittävät kotimaiset resurssit ja pääomat kasvun ja kansainvälistymisen tueksi.
Suomalaisen hyvinvointivaltion täytyy pystyä ajamaan myös omaa kansallista etuaan, vaikkakin markkinatalouden lainalaisuuksia noudattaen, jotta vältetään ajautuminen kohti tytäryhtiötaloutta.
Pörssi ei houkuttele parhaita kotimaisia yrityksiä
Business Finland on rahoittanut ”nuoret innovatiiviset yritykset” -ohjelmassaan (NIY) olevia lupaavia kasvuyrityksiä vuodesta 2008 alkaen yhteensä yli 200 miljoonalla eurolla. Kymmenestä eniten BF-rahaa saaneista NIY-yhtiöistä viisi on päätynyt kansainvälisten yhtiöiden haaviin. Nopeimmin kasvaneista ja ohjelmassa eri mittareilla parhaiten pärjänneistä yhtiöistä yksikään ei ole listautunut pörssiin (Kauppalehti 2.12.2020).
Kirjoittaja
Otto Kukkonen, osakas
DevCo Partners Oy
