Vauhtia talouskasvuun toimivia pääomamarkkinoita kehittämällä

Suomella on mahdollisuus kiihdyttää pk-sektorin kasvua kehittämällä pääomamarkkinoita tukemaan kasvua ja uusien työpaikkojen luomista.

Ruotsin pääomamarkkina on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana hyvin poikkeuksellisella tavalla suhteessa kaikkiin muihin Euroopan maihin, eikä vastaavaa dynamiikkaa löydy mistään muualtakaan maailmassa.

Ruotsi on saavuttanut todellisen ”kansankapitalismin” ja osoittanut sen hyödyttävän erityisesti pieniä ja keskisuuria kasvuhakuisia yrityksiä.

Ja tunnetusti pienissä yrityksissä ne uudet työpaikat luodaan.

Tämä kehitys ei ole yhden hopealuodin ansiota, vaan taustalla on sarja linjauksia ja päätöksiä, jotka ovat tukeneet luonnollista markkinaehtoista kehitystä.

Suomi ei ole kovin erilainen maa verrattuna läntiseen naapurimme. Siksi näen, että tekemällä samansuuntaisia linjauksia ja päätöksiä, käytännössä kopioimalla, voimme aivan hyvin saavuttaa vastaavan kehityksen täällä Suomessakin.

Mitä Ruotsi voisi esikuvana tarjota?

Ruotsin talouskehitys on poikennut Suomen vastaavasta varsinkin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Väittäisin, että maiden suuryritysten ero ei ole suuri, mutta jotain erilaista on tapahtunut pk-sektorissa.

Ruotsiin on syntynyt paljon pieniä, nopeasti kasvavia yrityksiä. Ne toimivat hyvin monilla eri toimialoilla, kuten rahoitus, digimedia, terveydenhoito ja lääketeknologia, ympäristöteknologia sekä ohjelmisto- ja peliteknologia.

Yhteistä monelle on, että näiden yritysten startup-yrittäjät löytävät toimivia rahoituskanavia paikallisesti Ruotsissa. Näin he voivat vahvan rahoituksen turvin kehittää, kasvaa ja lähteä kohti maailmanvalloitusta.

Monet näistä yrittäjistä ovat myös muuntautuneet menestyviksi omistajiksi ja edelleen kasvuyrityssijoittajiksi luoden näin myönteisen spiraalin.

Yksi merkittävä tekijä monen ruotsalaisen kasvuyrityksen tapauksessa on, että ne ovat hakeutuneet julkisille pääomamarkkinoille jo aikaisin.

Ruotsissa niin sanotuilla juniorimarkkinoilla, kuten Nasdaq First North, NGM ja Spotlight, on tänä päivänä listautuneena yli 600 yritystä (vuosikasvu n. 60–80 yritystä). Vastaavasti Suomen juniorimarkkinoilla on yhteensä alle 40 yritystä.

Nasdaqin tutkimuksen perusteella First North -yritykset Ruotsissa kasvattivat kymmenvuotisjaksolla (2008–2017) liikevaihtoaan keskimäärin 12,5 prosenttia vuosittain.

Se on yli kaksi kertaa nopeammin kuin vastaavat samankokoiset ja saman toimialan ei-listatut täkäläiset yritykset (+6% p.a.).

Tämä tuplaplus-kasvu loi myös uusia työpaikkoja tuplaplus-tahtiin, ja näissä muutamassa sadassa yrityksessä luotiin yli 40 000 uutta työpaikkaa.

Tästä tilastosta puuttuvat lisäksi ne yli 80 super-kasvajaa, jotka ovat matkan varrella siirtyneet First North -markkinalta Tukholman pörssin päälistalle.

Mistä pääoma tulee pieniin yrityksiin?

Yleinen käsitys pääomamarkkinoista ja pörssistä on, että se on suursijoittajien paikka, jossa tavallisella piensijoittajalla on marginaalinen asema.

Sinänsä on totta, että suurin yksittäinen sijoittajaryhmä pääomamarkkinoilla globaalisti on meidän tulevien eläkkeidemme pääoma, jota ammattilaiset hoitavat.

Näin ei kuitenkaan ole Ruotsin First North -markkinalla. Siellä suurin ryhmä sijoittajia ovat piensijoittajat, eli perus-svenssonit, usein osakesäästötiliensä kautta.

Käytännössä Ruotsissa on kehittynyt piensijoittajien ekosysteemi pieniä yrityksiä rahoittamaan.

Tätä voi kutsua kansankapitalismiksi tai joukkorahoitukseksi, mutta erona jälkimmäiseen on se, että juniorimarkkinoilla on selvät pörssin luomat säännöt ja valvonta sekä yrityksille että sijoittajille.

Lisäksi on jälkimarkkina päivittäisellä kaupankäynnillä kuin ”oikean” pörssin puolella.

Miten saada Ruotsin dynamiikka Suomeen?

Peruslähtökohdat hyvälle kotimaiselle omistajuudelle ja varsinkin kasvuyritysten toimivalle pääomahuollolle on luotava pitkän aikavälin rakenteellisilla uudistuksilla.

Näistä voisimme vaikka aloittaa:

1) Jokaisen suomalaisen henkilökohtaisen talouden hallinnan ja ymmärryksen kehittäminen ja kouluttaminen yläasteelta alkaen. Koko yhteiskunnan kattava koulutusohjelma ”Oman talouden hallinta” voisi luoda Suomelle merkittävän pitkän aikavälin kilpailutekijän.

2) Oikeanlaiset kannustimet yksityistalouksien pitkäaikaiseen säästämiseen, esim. a) PS-tilien ”elvytys” kehittämällä ehdot oikeasti pitkäaikaiseen säästämiseen kannustaviksi, ja b) Osakesäästötilin jatkokehittäminen enemmän Ruotsin mallin mukaiseksi.

3) Työeläkejärjestelmän kehitys kohti Ruotsin mallia, jossa mahdollistetaan (mutta ei pakoteta) pienen pieni osa kertyvää työeläkettä sijoitettavaksi tulevan eläkkeensaajan omien valintojen mukaan.

4) Pääoma- ja yritysverotuksen lähtökohdaksi otettava yksinkertaisuus, selkeys ja kasvuun kannustaminen. Yritysten kasvupolkujen verotukselliset esteet ja hidasteet on poistettava. Pääomaverotus tulee uudistaa niin, että listaamattomien ja listattujen yhtiöiden ja niiden omistajien verokohtelu muutetaan neutraaliksi.

Kaikkien uudistusten tulee viestiä sitoutumista pitkäjänteisyyteen, ennustettavuuteen ja vakaaseen yhteiskunnalliseen kehittämiseen. Keskiössä on oltava yritysten kasvu, menestys ja työllistäminen sekä kotimaisen omistamisen, säästämisen ja sijoittamisen yhteiskunnallinen tärkeys.

Kirjoittaja

Lauri Rosendahl, hallitusten puheenjohtaja
Nasdaq-pörssit – Suomi, Tanska, Norja ja Islanti
hallituksen jäsen, Nasdaq Tukholman pörssi