Mitä palveluviennin tilastot kertovat?

Tietoliikennettä maapallolla.
Palveluvientiä syntyy, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Kuva: Adobe Stock

Totuus on, että tiedämme enemmän Suomen 1800-luvun lopun tavaraviennistä kuin viime vuoden palveluviennistä. Tavaraliikennettä on helpompaa seurata kuin rahan ja maksujen liikkeitä. Palvelujen ulkomaankaupan tilastointia on alettu kunnolla kehittää vasta tällä vuosituhannella, eivätkä palvelujen tilastointiin käytetyt resurssit vastaa aihealueen haastavuutta. 

Palvelujen ulkomaankaupan tilastointi on viime vuosina kehittynyt merkittävästi. Ennakkotilastojen osumatarkkuus vaikuttaisi parantuneen, ja tilastoja on yhtenäistetty niin, ettei samasta aiheesta enää julkaista useampaa keskenään ristiriitaista tilastoa. Tietoa palveluviennistä on kuitenkin saatavilla moneen muuhun talouden osa-alueeseen verrattuna heikosti, varsinkin merkitykseensä nähden. Harva analyytikkokaan on perillä viimeaikojen tai varsinkaan tämän hetken palveluviennin kehityksestä. Palveluviennin kehityksen arvioinnissa on tyydyttävä katsomaan peruutuspeiliin.

Palveluvientiä syntyy, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu. Digitaalisia palveluja voidaan myydä suoraan Suomesta. Suomalainen yritys tai vaikka freelancer voi myydä esimerkiksi suunnittelupalvelun suoraan verkon yli ulkomaiselle asiakkaalle. Yrityksen kansainvälistyminen vaatii kuitenkin usein paikallista läsnäoloa, jolloin ulkomainen tytäryritys maksaa yleensä Suomessa sijaitsevalle emoyhtiölle esimerkiksi markkinointi- tai tuotekehityspalveluista.

Teollisuuden ja rakentamisen projektitoimitusten osalta palveluvientiin pyritään kirjaamaan asennus-, kokoamis- ja rakennuspalvelut. Matkailun palveluvienniksi kirjautuvat ulkomaisten matkailijoiden ostokset Suomessa. Merkittävässä osassa ovat myös eri toimialojen suomalaisyritysten aineettoman omaisuuden käytöstä perittävät lisenssi- ja rojaltimaksut.

Palveluvienti on kasvanut valtavasti

Suomen palveluviennin arvo on yli nelinkertaistunut 2000-luvulla ja koko viennin kasvusta noin 62 % on tullut palveluviennin kasvusta. Tätä ei kuitenkaan näe tämän hetken ulkomaankauppatilastoista, koska tavaroiden ja palvelujen ulkomaankauppatilastossa on tiedot vain vuodesta 2013 alkaen ja kansantalouden tilinpidon palveluviennin aikasarja ei ole vertailukelpoinen vuoden 2006 jälkeisen ja vuotta 2006 edeltävien tietojen osalta. Vertailukelpoisuus korjataan kesän 2019 kansantalouden tilinpidon julkaisussa, kun tehtaattoman valmistuksen arvonlisä siirretään palveluviennistä tavaravientiin myös historiatietojen osalta (1975–2005).

Suomen palveluviennin arvo on yli nelinkertaistunut 2000-luvulla ja koko viennin kasvusta noin 62 % on tullut palveluviennin kasvusta.

Merkittävimmät muutokset Suomen viime aikojen palveluviennissä ovat tapahtuneet vuonna 2008, ilmeisesti elektroniikkateollisuuden aineettomien oikeuksien uudelleenjärjestelyjen seurauksena, ja vuonna 2013 Suomen pelialan noustua vahvaan kasvuun.

Kuva 1: Suomen palveluviennin arvon kehitys vuosina 1975–2018 viimeisimmän tilastojulkaisun mukaan ja paras arvio vertailukelpoisesta kehityksestä (ilman tehtaattoman valmistuksen arvonlisää vuosina 1975–2005).

Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Euroopassa

Palveluvientiä harjoittavia yrityksiä on kaiken kokoisia ja kaikilla toimialoilla. Eniten Suomesta viedään tieto- ja viestintäteknologian palveluja. Niitä vievät teollisuusyritykset, ohjelmistotalot ja esimerkiksi pelialan yritykset. Tärkein yksittäinen kauppakumppanimme on Ruotsi, ja EU kattaa puolet Suomen palveluviennistä. Kaiken kaikkiaan Suomesta viedään palveluja ainakin 142:een maahan ja palvelujen viejiä on tuhansia.

Kuva 2: Suomen palveluviennin arvo palveluerittäin vuosina 2006 ja 2018.

Bruttovienti ei yksin tuo arvoa

Vientiä voidaan tehdä monella tapaa. Vienti voi olla puhdasta kauttakulkukauppaa, jossa ulkomailta tuotu tuote viedään suoraan ulkomaille. Vientituote saattaa myös sisältää paljon ulkomailta ostettuja komponentteja eli tuotantopanoksia. Nordstream-kaasuputkea rakennettaessa Suomen Venäjän-vientiin tuli pieni piikki, kun vedenpohjaan laskettavat putket tuotiin ensin Suomeen, niille tehtiin lyhyet valmistelutyöt ja pian samat putket vietiin uudestaan ulkomaille (Suomenlahden pohjaan). Tuosta putkiviennistä ei luultavasti jäänyt Suomeen kovin suurta arvoa, vaikka viennin (brutto)arvo heilahtikin.

Viennin kotimaisen arvonlisän analysoinnista on olemassa muutamia uraauurtavia raportteja. Erinomaisen “100 vuotta pientä avotaloutta“-raportin laskelmissa päädyttiin arvioon, että Suomen palveluviennin kotimainen arvonlisä on suuruudeltaan noin 72 prosenttia palveluviennin bruttoarvosta. Yksi palveluvientieuro tuottaa siis noin 72 senttiä arvoa Suomeen.

Globalisaatio muuttaa indikaattoreiden sisältöä ja tulkintaa

Rajat ylittävän tuotannon lisääntymisen myötä ulkomaankaupan tulkinta ei nytkään ole yksiselitteistä. Sama lopputuote saattaa näyttäytyä tilastonäkökulmasta hyvin erilaiselta, riippuen siitä, miten sen tuotanto on järjestetty. Erilaisten tuotannon ulkoistusten, tuotantopalvelujen, aineettoman omaisuuden vuokraamisen ym. yleisyys tuskin vähenee tulevaisuudessa. Näin ollen tavara- ja palvelukaupan rajat hämärtyvät entisestään. Tärkeintä olisi selvittää ja seurata millaisella Suomessa tehdyllä työllä on maailmanmarkkinoilla arvoa nyt ja tulevaisuudessa, ja miten suomalaisen työn arvo kehittyy. Globalisaation lisääntyessä suomalaisille avautuu yhä enemmän mahdollisuuksia myydä työpanostaan verkon yli eri puolille maailmaa. Yhä useammasta tavallisesta ihmisestä voi siis tulla palveluviejä.

Globalisaation lisääntyessä suomalaisille avautuu yhä enemmän mahdollisuuksia myydä työpanostaan verkon yli eri puolille maailmaa.

Palveluvientiä valottavaa tutkimusta on tehty ainakin Suomessa vasta vähän. Palveluviennin ja palveluyritysten kansainvälistymisen vauhdittaminen on haastavaa, kun tutkimus eri tekijöiden ja toimenpiteiden vaikuttavuudesta puuttuu. Parempien politiikkapäätösten ja toimintaympäristön kehittämisen kannalta uuden tutkimustiedon tuottaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää.

Palvelujen ulkomaankaupan tärkeimmät tietolähteet

Kansantalouden tilinpito
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilasto
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan yritysrakenne 2015
100 vuotta pientä arvotaloutta – Suomen ulkomaankaupan kehitys, merkitys ja näkymät
WTO Time Series of international trade
OECD Trade in Value Added

Kirjoittaja

Matti Paavonen, liiketoimintajohtaja, analytiikka
Innolink


Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email