Digiajan uudet osaamiset

Autonominen liikenne
Digitaaliset täydennyskoulutustarpeet kohdentuvat esimerkiksi tekoälyn tuottaman tiedon tulkintaosaamiseen, digilaitteiden ja järjestelmien käyttöosaamiseen sekä digiosaamisen haltuunottoon. Kuva: Adobe Stock

Digitalisaatio ja teknologinen kehitys muokkaavat tulevaisuuden työelämää, osaamista ja oppimista. Tarvitsemme tulevaisuudessa monenlaista digiosaamista. Samalla tarvitsemme jatkuvan oppimisen keinoja osaamisen hankkimiselle.

Olemme monesti jo kuulleet, kuinka digitalisaatio muuttaa toimintatapoja yrityksessä ja asiakkaan käyttäytymisessä, ja miten siitä tulee oleellinen toiminta- ja kilpailuedellytys. Tämä mullistaa erityisesti palvelualoja, joiden toimintojen digitalisointi on vasta alkuvaiheessa. Lisäksi tekoälyn käyttö automatisoi monia toimintoja ja big datan hyödyntäminen yleistyy. Suunnittelutyö siirtyy yhä enemmän alustatalouden osaksi ja analytiikka auttaa päätöksenteossa.

Tiedämme myös, että edellä kuvatut tulevaisuuden kehityskulut muuttavat vääjäämättä osaamistarpeita. Mutta miten? Osaamisen ennakointifoorumi, joka on laaja-alainen asiantuntijajoukko, on tarkastellut tulevaisuuden osaamistarpeita erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Samalla foorumi on pohtinut koulutuksen ja jatkuvan oppimisen kehittämishaasteita.

Digiosaamiset osaksi geneeristä osaamista

Osaamisen ennakointifoorumin näkemysten mukaan digitalisaatioon liittyvät osaamiset, kuten digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämisosaamiset, ovat vahvassa nousussa. Tärkeällä sijalla ovat myös asiakaslähtöisten palveluiden kehittämisosaaminen ja kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus.

Digiosaamisten merkitys korostuu kasvualoilla. Osaamista tarvitaan esimerkiksi etä- ja virtuaalipalveluiden hallinnassa, verkostojohtamistaidoissa, mobiilisovellusten hallinnassa, esineiden internet (IoT) -osaamisessa sekä digitaalisten toimintojen hallintaohjaustaidoissa.

Kasvualojen johto- ja asiantuntijatehtävissä tarvitaan osaamisen uudistamisen digiloikka seuraavan vuosikymmenen aikana.

Osaamisen ennakointifoorumin tulokset kertovat siitä, että kasvualojen johto- ja asiantuntijatehtävissä tarvitaan osaamisen uudistamisen digiloikka seuraavan vuosikymmenen aikana.

Toisaalta on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole pelkästään digitaalisten osaamisten teknologinen ulottuvuus, vaan ennen kaikkea niihin liittyvä tiedollinen, vuorovaikutteinen, asiakaslähtöinen sekä turvallisuutta korostava ulottuvuus. Digitaaliset osaamiset linkittyvät myös muihin osaamisiin, kuten ongelmanratkaisutaitoihin, itseohjautuvuuteen, oppimiskykyyn sekä tiedon arviointitaitoihin.

Tätä kautta osaamisen merkityksen muutokset kiteytyvät siihen, että yhtäältä on yhä suurempaa tarvetta osaamisella, joka auttaa hahmottamaan ja ymmärtämään maailmaa, sekä toisaalta osaamiselle, joka tukee digimurroksesta selviytymistä. Digitaidot kytkeytyvät tulevaisuudessa yhä tiiviimmin osaksi perinteisiä geneerisiä osaamisia. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän empatiataitoja sekä niiden opettelua digitaitojen yhteydessä.

Asiantuntijoiden digiosaamista pitää päivittää, ammattiosaajille digitaaliset perusvalmiudet kuntoon 

Keskeinen kysymys on miten voidaan taata riittävät digitaidot kaikille tulevaisuuden työelämässä. Jatkuvalla oppimisella on tässä merkittävä rooli.

Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä keskeinen jatkuvan oppimisen haaste on digiosaamisen jatkuva kehittäminen ja päivittäminen. Useilla aloilla edellytetään nopeaa oppimiskykyä teknologian muuttuessa, joka edellyttää myös uudentyyppisiä osaamisen kehittämistapoja. Digitaaliset täydennyskoulutustarpeet kohdentuvat esimerkiksi tekoälyn tuottaman tiedon tulkintaosaamiseen, digilaitteiden ja järjestelmien käyttöosaamiseen sekä digiosaamisen haltuunottoon.

Useilla aloilla edellytetään nopeaa oppimiskykyä teknologian muuttuessa, joka edellyttää myös uudentyyppisiä osaamisen kehittämistapoja.

Ammattiosaajien tehtävissä työskentelevien arvioidaan tarvitsevan vahvistusta digitaitoihin, koska niissä nähdään olevan osin merkittäviäkin puutteita. Tämä edellyttää matalan kynnyksen taitoja kehittävien osaamispalveluiden ja täsmäkoulutusten saatavuuden turvaamista. Matalan koulutustason työtehtävissä työskenteleville on tarkoituksenmukaista tarjota yksilöllistettyjä ja räätälöityjä opintopolkuja esimerkiksi monimuotokoulutuksena. Tähän voi kuulua myös digitaalisten perusvalmiuksien hankkimista.

Osaamisen hankkiminen monimuotoistuu 

Digitalisaatio muuttaa myös osaamisen hankkimisen tapoja. Osaamista kerrytetään tulevaisuudessa yhä useammasta lähteestä, kuten työelämästä, arjesta, harrastuksista ja verkossa. Myös yksityisen ja kolmannen sektorin koulutustoimijat, sekä kansainväliset toimijat, kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia tunnistaa ja tunnustaa osaamista.

Tämä kehityskulku niveltyy luontevasti ammatillisen koulutuksen reformiin, johon kuuluu keskeisesti osaamisperusteisuuteen nojaava ajattelutapa. Lähtökohtana on, että oppijan aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, ja hän hankkii koulutuksessa vain sen osaamisen, mitä hänelle ei ole.

Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan myös vahvistaa ohjaus- ja neuvontapalveluita esimerkiksi puuttuvan osaamisen tunnistamisessa. Tähän kuuluu myös ennakointitiedon tehokkaampi hyödyntäminen elinikäisen oppimisen tukena.

Myös yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen välillä on kehitettävä. Ylipäätään koulutusasteiden ja koulutusmuotojen välisiä raja-aitoja on madallettava osaamisen hankkimisessa ja päivittämisessä. Yhteistyötä on lisättävä myös työelämän suuntaan. Osaamisen hankkiminen ja työelämä ovat muotoutumassa yhä enemmän kokonaisuudeksi, jossa kumpikin puoli vaikuttaa toisiinsa.

Tulevaisuudessa osaaminen ei ole enää niin sidoksissa tutkintoihin kuin tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa osaaminen ei ole enää niin sidoksissa tutkintoihin kuin tällä hetkellä. Tähän liittyen on syytä pohtia, mikä on perinteisen formaalin koulutuksen rooli laajemmassa osaamisen kehittämisen järjestelmässä. Yksi rooli tulevaisuuden koulutusjärjestelmälle voi olla toimiminen mahdollistavana alustana, joka tuo yhteen eri toimijat ja luo tarvittavat puitteet oppimisen ja osaamisen yhteiskehittämiselle. Samoin pohdittavaksi nousee, miten taataan se, että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osaamisen hankkimiseen digitalisoituvassa maailmassa. 

Kirjoittaja

Olli-Pekka Heinonen, pääjohtaja
Opetushallitus

Artikkeli perustuu Opetushallituksen keväällä 2019 julkaisemaan raporttiin ”Osaaminen 2035 – Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia”.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email