Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Mikään muu kansa ei omista yhtä kattavasti yhteistä hyvää tavoittelevan yritysmuodon yhtiöitä kuin me.
Osuustoiminnalla viitataan yritysmuotoihin, joissa omistajina on keskenään tasaveroinen joukko yrityksen palvelujen käyttäjiä. Liiketoiminnan menestyksellä saavutetaan omistajille kestäviä hyötyjä, kuten palvelutarjonnan vakautta ja edullisia hintoja.
Yritysmuotoja ovat osuuskunnat, -pankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt.
Peräti 90 prosenttia suomalaisista aikuisista on mukana jossakin tällaisessa yrityksessä, moni toki useassakin. Omistajaohjausta leimaa palveluiden käyttäjien yhteinen etu.
Osuustoiminta oli EVA:n viime vuonna tekemän arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suosituin erilaisista taloudellisista järjestelmistä ja ideologioista.
Peräti 70 prosenttia suomalaisista koki sen myönteiseksi, ja kielteisesti siihen suhtautui vain 8 prosenttia. Hyvänä kakkosena tulee markkinatalous, jonka vastustus oli kuitenkin selvästi osuustoimintaa suurempaa (19%).
Tästä huolimatta osuustoiminnan suurin haaste on tunnettuus. Uusia yrityksiä syntyy alle sata vuodessa, ja vanhoissa vain suhteellisen pieni aktiivien joukko ymmärtää olevansa vaikutusvaltaisia omistajia.
Onneksi päättäjien keskuudessa mallin tunteminen on vahvempaa. Eduskunnan osuustoimintaryhmä perustettiin vuosi sitten, ja se sai liikkeelle joukon jäseniä kaikista suurista eduskuntaryhmistä.
Euroedustajien kanssa käydyllä keskustelukierroksella kävi yhtä lailla selväksi, että suhtautuminen osuustoimintaan on suopeaa poliittisesta katsantokannasta riippumatta.
Osuustoiminta luo talouteen vakautta
Suomalainen markkinatalous hyötyy monimuotoisuudesta.
Osuuskuntien, -pankkien ja keskinäisten yhtiöiden etu on siinä, että ne tuovat talouteemme vakautta. Pääoma pysyy yrityksen toiminta-alueella, omistusta ei ole helppoa myydä muualle. Ja koska näin on, yrityksen strategista suunnittelua leimaa pitkäjänteisyys.
Koska osuustoiminnan perusajatuksena on palvella omistajia mahdollisimman kestävällä ja ylivertaisen hyvällä tavalla, toiminnan kvartaalin sanotaan olevan 25 vuotta. Ei siis nopeita voittoja vaan sitkeää puurtamista.
Toisaalta menestyäkseen osuustoimintayrityksenkin on oltava tiukasti ajan hermolla ja ketterä muutoksissaan.
Jäsenen rooli on osuustoimintayrityksessä kolmijakoinen: hän on asiakas, hallinnoija ja valvoja sekä rahoittaja. Jäsen käyttää yrityksen palveluita, valitsee yritykselle osaavan johdon ja rahoittaa pitkäjänteisesti, ehkä huomaamattaankin.
Osuustoiminnallisten yritysten investoinnit ovat viime vuosina olleet Suomessa parin miljardin euron luokkaa. Kärkikymmenikköön mahtuvat yrityksistä Metsä Group, OP ryhmä ja S-ryhmä. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä.
Esimerkiksi Metsä Groupin suunnitelma rakentaa Kemiin 1,5 miljardin euron hintainen biotuotetehdas on jo pitkällä. Investointipäätöstä odotetaan tänä keväänä.
Tehtaan rakentaminen toisi Suomeen 1500 uutta työpaikkaa ja puolen miljardin euron vuosittaisen arvonlisäyksen vientituloihin. Tämä siitä huolimatta, että yhtiö teki vastaavan kokoisen tehdasinvestoinnin myös Äänekoskelle vain muutama vuosi sitten.
Osuustoiminta tukee kestävää kehitystä
Kotimaahan sijoittuvien investointien lisäksi kestävän kehityksen edistäminen on keskeinen tämän ajan yhteinen etu.
Osuustoimintayritykset ovat tavoitteiden asettamisessa nyt erittäin kunnianhimoisia. Esimerkiksi S-ryhmä tavoittelee hiilinegatiivisuutta jo vuoteen 2025 mennessä ja Valio sekä Atria vuoteen 2035 mennessä.
Suomalaisen osuustoiminnan vahvuus on sen kyvyssä käyttää hyväkseen eri yritysmalleja.
Esimerkiksi maataloustuottaja voi olla jäsenenä osuuskunnassa, joka omistaa pörssiyhtiöstä määräysvallan.
Tai kansalainen voi olla jäsen sijoitusosuuskunnassa, joka omistaa ryppään erilaisia osakeyhtiöitä.
Tai kuluttaja voi olla osakkaana keskinäisessä vakuutusyhtiössä, joka on osakkaana keskinäisessä jälleenvakuutusyhtiössä, joka omistaa osakeyhtiön.
Tai yrittäjä voi olla jäsenenä yrittäjäosuuskunnassa, joka omistaa palveluita tuottavan osakeyhtiön.
Kestävä ja kehittyvä suomalainen omistajuus edellyttääkin, että osuustoiminnan yleinen osaaminen, kulttuuriset tekijät ja lainsäädännön paneutuneisuus ovat riittävällä tasolla.
Ne ovat kivijalkoja, joiden varaan osuustoiminnallisten yritysten menestyksekäs omistajaohjaus rakentuu.
On siis kansallisen edun mukaista, että osuustoiminta on kiinteänä osana niin alemman kuin ylemmänkin asteen kaupallista koulutusta.
Myös yleissivistävällä tasolla sen avautumisesta tulisi huolehtia suomalaisessa perusopetuksessa.
Osuustoiminnalla on markkinataloudessa Suomelle paljon annettavaa. Se on tyypillisesti osoittanut vahvuutensa etenkin kriisiaikoina.
Osuustoiminta
Osuustoiminta on yritystoimintaa, jossa palvelujen käyttäjät omistavat yhteisesti niiden tuottajan.
- 7 miljoonaa suomalaista jäsenyyttä
- 90 % suomalaisista aikuisista mukana
- 3700 yritystä
- 93 000 työpaikkaa
- 33 miljardia euroa liikevaihtoa 2019
- 437 miljoonaa euroa tuloveroja
Kirjoittaja
Sami Karhu, toimitusjohtaja
Osuustoimintakeskus Pellervo ry
