Jääkö Suomi datasellun keittäjäksi?

Googlelaisia palaverissa.
Alphabet-konsernin osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo maaliskuussa 2019 oli yli 800 miljardia dollaria. Alphabet Inc. on Google LLC:n emoyhtiö. Kuvassa googlelaisia palaverissa. Kuva: Google

Alphabet Inc. on Google LLC:n emoyhtiö. Alphabet-konsernin osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli yli 800 miljardia dollaria maaliskuussa 2019. Mihin Alphabetin arvo perustuu? Verkkomainontaanko? Ei, vaan dataan, ja erityisesti datan hyödyntämiseen.

Alphabet ja Google hallitsevat valtavia datamääriä. Ne ovat sijoittajien mieleen, koska ne toteuttavat ikiaikaista sääntöä: hanki halvalla, myy kalliilla. Näiden yritysten raaka-aine on digitaalinen data ja päämarkkina on datamarkkina, jossa data muuttuu tiedoksi ja digitaalisen yhteiskunnan palveluiksi.

Vuoden 2019 alkaessa kahdeksan maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä olivat yhdysvaltalaisia. Viisi niistä toimii datan varassa ja datamarkkinoilla: Apple, Alphabet, Microsoft, Amazon ja Facebook. Neljä ensimmäistä olivat samalla maailman neljä markkina-arvoltaan suurinta yritystä. Cambridge Analytica-dataskandaali pudotti Facebookin markkina-arvon 629 miljardista 510 miljardiin dollariin yhden vuorokauden aikana heinäkuussa 2018. Romahdus oli lajissaan historian suurin. Se todistaa datan merkitystä Facebookin ja koko digitaalisen talouden arvonmuodostuksessa.

Osakkeiden markkina-arvo on vain yksi näkökulma datan arvoon. Suomalaisen yrityksen kannalta konkreettisempaa on kysyä: osaatteko itse arvioida datanne kaupallista arvoa? Löytyisikö datallenne ostajia? Minkä arvoista se olisi, jos antaisitte sen apporttina teknologiapartnerinne kanssa perustettavaan yhteisyritykseen? Näkyykö datanne taseessanne? Entä rahoitusasemassanne? Onko datallanne yrityksellenne vakuusarvoa? Oletteko tehneet sopimuksia, jotka antavat datanne jonkin toisen yrityksen määräysvaltaan?

Tällaisista yksityisoikeudellisista ja kaupallisista peruskysymyksistä riippuu kaikkien varallisuuserien arvo. Tämä on selvää, kun kyseessä on tehdaskiinteistö, tai vaikkapa patentti tai goodwill. Niitä ja niiden omistusta koskevat vakiintuneet arvostusmekanismit ja laintasoiset säännöt: kirjanpitosääntely, verolait, immateriaalioikeudet ja perustuslain omaisuudensuojasäännökset. Taloustieteilijät ja juristit tuottavat tarvittaessa näkemyksiä niiden arvosta.

Datan osalta tilanne on toinen. Datan arvonmuodostus ei nykyisin ole selkeää. Alphabetin maailmanlaajuinen toiminta on täysin laillista, mutta yleisessä tiedossa ei ole, minkä sääntöjen varassa sen päämarkkina, eli datamarkkina, arvoketjuineen toimii. Vastausta moniin edellä esitettyihin peruskysymyksiin ei tällä hetkellä löydy Suomesta, EU:sta tai Yhdysvalloista. Kun säännöt ovat epäselviä, datan arvonmuodostus jää läpinäkymättömäksi ja epäselväksi.

Eurooppalaisia yrityksiä on turha hakea 2000-luvun suurten datamenestyjien tai markkina-arvoltaan arvokkaimpien toimijoiden joukosta. Mistä tämä johtuu? Mihin datan arvo ohjautuu?

Villin lännen asuttamista muistuttava politiikka on johtanut yhdysvaltalaisyritysten nykyiseen ylivoimaan kansainvälisessä datataloudessa.

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppapoliittinen asetelma nykyisillä datamarkkinoilla on selkeä. Yhdysvallat tuottaa datamarkkinalla toimivia yrityksiä. EU puolestaan tuottaa datamarkkinoiden sääntelyä. Yhdysvalloissa ja Euroopassa on tehty datan sääntelyssä vastakkaiset perusratkaisut. Yhdysvallat on sallinut yritysten kehittää omia, massadataympäristöön sopivia sopimusrakenteitaan – usein käyttäjien oikeuksien kustannuksella. Tämä villin lännen asuttamista muistuttava politiikka on johtanut yhdysvaltalaisyritysten nykyiseen ylivoimaan kansainvälisessä datataloudessa.

EU on valinnut toisin. Se luo digitalisoitumiselle ylätason säädöspuitteita. Hyvä esimerkki on EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategian (DSM) valmistelu. DSM on hajanainen kokoelma digitaaliympäristön puitesääntöjä tekijänoikeuksista henkilötietojen suojan kautta verkkokaupan kuluttajansuojasääntöihin. DSM ei anna suoria vastauksia edellä esitettyihin datan arvonmuodostukseen liittyviin peruskysymyksiin.

Riskinä on, että yhdysvaltalaiset yritykset pujahtavat omine sopimuskäytäntöineen ja kauppatapoineen läpi EU-strategioiden puitteiden raoista kiinni konkreettisiin asiakkuuksiin. Näin on jo käynytkin. EU ei ole kyseenalaistanut esimerkiksi Facebookin ja Googlen markkinakäytäntöjä muilla kuin puhtaasti julkisoikeudellisilla alueilla, kilpailuoikeudessa ja tietosuojakysymyksissä. Datan arvonmuodostuksen kannalta keskeisissä yksityisoikeudellisissa ja kaupallisissa kysymyksissä maailman datamarkkinat ovat vääjäämättä muotoutumassa yhdysvaltalaisten liiketoimintamallien mukaiseksi.

Vaikka EU laiminlöisi dataa varten tarvittavien kaupallisten ja yksityisoikeudellisten sääntöjen kehittämisen, suomalaisten ja EU-yritysten on valvottava omia etujaan. Tärkeintä on, että yritys tunnistaa oman datansa ja asemansa liiketoiminnan datavirroissa, ottaa dataansa liittyvät varallisuusarvot huomioon yritysstrategioissaanja kohtelee dataa (ainakin sopimuksissaan) kuten muutakin varallisuusarvoista omaisuuttaan.

Suomella on valmiudet ennakkoluulottomaan data-ajatteluun.

Suomella on valmiudet ennakkoluulottomaan data-ajatteluun. Tuoreena esimerkkinä on Sitran ja Teknologiateollisuuden tukeman uudenlaisen dataoperaattori-mallin kehittäminen. Suomen kaltaisen kansantalouden edun mukaista on vaikuttaa läpinäkyvien ja kansainvälisten datarakenteiden kehittymiseen aktiivisesti ja EU-sääntelyä täydentäen.

Jos näin toimitaan, dataan liittyvä arvo ohjautuu tehokkaammin myös EU:ssa ja Suomessa toimiville yrityksille, ei vain harvoille ylikansallisille palveluntarjoajille. Jos näin ei toimita ja jättäydytään EU:n puitesääntöjen varaan, on riskinä että Suomesta tulee digitaalisessa maailmassa alhaisen jalostusarvon toimija ja raaka-aineen myyjä, datasellun keittäjä.

Kirjoittaja

Pekka Tarkela, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa digitaalisen datan asemasta varallisuusoikeuden järjestelmässä.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email